torstai 11. tammikuuta 2024

Vihdoinkin luin Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli, Tammi, 2014

Vihdoinkin luin Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli, Tammi, 2014. Kirjaston kirja, 18.04.2019.

Mary Shelley on lempparikirjailijoitani, ja koko Villa Diodatin poppoo sinänsä jo sellainen dekadentti ukkosenjohdatin, että taatusti tirisee, sähise ja kipinöi. Rauhalliseen, lyhyeen ja helppolukuiseen muotoon puettu kaunis kunnianosoitus maailman ensimmäisen feministin ja tärkeän filosofin tyttärelle Mary Shelleylle. Maryä ei kuitenkaan pelkästään jumaloida jalustalle kultainen seppele päässää virheettömänä feministinä, anarkistina tai kirjailijana. Vaan ollaan myös harmaalla alueella, mustasukkaisuudessa ja arvuutellaan eri vaihtoehtoja. Kiehtova ajankuvaus. En voi uskoa, että Maryn äiti Mary Wollstonecraft ei käynyt Suomessa, vaan Norjassa ja Ruotsissa. Yksinhuoltajana, törkeön häntäheikin puolisonsa raha- ja muita asioita hoitaen, Skandinaviassa yksin matkustan, pienten lasten kanssa, 1700-luvun lopulla.

Ehdoton sankaritarina tytöille. Kuinka toisin kaikki olisikaan, jos naisilla olisi ollut toimiva ehkäisy, eivätkä he olisi kuolleet synnytykseen, synnytyksiin, ja sen jälkisiin komplikaatioihin. Miten vapaa rakkaus ja polyamoria toimi?

Ennen wanhaan sunnuntait olivat ainoita päiviä jolloin ulosottomiehet eivät saaneet tehdä kierroksia... Sai loikoilla rauhassa. Myös kasvissyönti ja Notre Dame mainittu. Toimii fanaatikoille ja vasta-alkajille. Ihana kirja. Sisältää myös hirveyksiä ja kummastuksia.

Ostan tämän myös itselle joskus jostain. Kuulin tästä jo vuosia sitten, mutten muistanut kirjan nimeä. Vihdoinkin luin Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli, Tammi, 2014. Ja Raija Rintamäen hieno suomennos. Original Title;
Själens nattsida: Om Mary Shelley och hennes Frankenstein




sosialistisessa mediassani:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.