keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Margaret Atwoodin upeista romaaneista tehtiin tv-sarjoja. Vihdoinkin.

Nimeltään Grace, Orjattaresi. Alias Grace, The Handmaid´s tale. Ja kuinka tarkasti Atwoodin kirjoittama dystopia, naisviha on tätä päivää, eri toten ameriikassa jossa vanhat kääkät yrittävät päättää mikä on naisen oikeus omaan ruumiiseensa. Puhumattakaan #metoo -häsän kertomasta misogyniasta ja naisten halveksunnasta, hyväksikäytöstä. Margaret Atwoodin upeista romaaneista tehtiin tv-sarjoja. Vihdoinkin. Nimeltään Grace minisarja on merkittävä myös siksi, että ohjaajana on Mary Harron, ja kirjoittajana Sarah Polley. Naisten tekemää. Plussana sarjoissa on Margaret Atwoodin veikeät cameot ;)

Löysin löytökirjan, ilmaisen kirjan Nimeltään Grace juuri kun The Handmaid's Tale pyöri HBOn kanavalla, ja ajattelin... Eipä aikaakaan kun sekin tehtiin. Olen toki lukenut kirjat aikoja sitten, olisiko 1990-luvulla? Atwoodilla on niin älykäs, julma, ironinen, lämmin ja kestävä katse.

Aiemmin:
Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi HBOn sarjana
Pääosassa Elisabeth Moss. Hbonordic lupaa nannaa ja naisvihaa: " The Handmaid's Tale: Uutuussarja ensi-illassa 26.4. alkaen Margaret Atwoodin tieteisromaaniin perustuva The Handmaid’s Tale on lähitulevaisuuteen sijoittuva kertomus Gileadin totalitaristisesta yhteiskunnasta, joka aiemmin tunnettiin Yhdysvaltoina. Tässä dystopiassa hedelmälliset naiset, kuten päähenkilömme Offred (Elisabeth Moss), on orjuutettu synnytyskoneiksi valtaapitäville. The Handmaid's Tale saa ensi-iltansa 26.4. alkaen osoitteessa hbonordic.com. "




Lepakkolinna vampyyrioperetti ja Kivikasvot-elämänkerta. Tämä silmäkarkki sekotti mut v 1980

Tämän Kivikasvot -kirjan ostin pelkästään Lepakkolinna - tv elokuvan takia. Ah. Tämä silmäkarkki sekotti mut v 1980. Täysin. Kivikasvot Georg Dolivo oli huikein kotimainen Dracula, jossa on riipaisevaa surullisuutta. Hysh! Nyt lukurauha! ;) Varsinaista vampyyritaidetta. Myöhemmin oli hauska kuulla Pastori Silli Emmi Jurkkana kabareessa näytelmässä soivassa monologissa Ilta Emmin kanssa. Tuota mustalaisruhtinatarta...

Ismo Sajakorpi: Kivikasvot ja mä – 50 vuotta viihteellä, Docendo

Ismo Sajakorpi on myös merkittävä harvinaisen kotimaisen kauhun, kauhukomedian, ja kumman tekijä. Sokoksen ale 70%. Joten ostin kirjan. Kirja on mukava esine kirjahyllyssä. Nämä kuvat ja tekstit, ja palaan 1980-luvulle, jolloin kaikki oli paremmin. Limpsa oli Plutoa, ilma oli puhdasta,  ja isosta telkkarista tuli Lepakkolinna! Se oli aika ennen VHS, ennen videonauhuria ja ajastuksia. Kylille tuli ekat vhs:t noin 1984, sopivasti nähtiin Hohto sekä Hanoi Rocksin klassikkohaastattelu. Ah.








Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan, osa 6. Kansallisteatterin bloggariklubi 21.8. ja teosesittely 4.9. muistiinpanoja

Mihail Bulgakovin romaani avautuu yhä uudelleen, tällä kertaa epäilyttävän ajankohtaisena eli fake news, valeuutiset. Kirjassa voidaan pokkana väittää ettei mitään merirosvoja ole koskaan ollutkaan eikä Karipian saaria... Luin tuota kohtaa taannoin ratikassa ja tyrskin ääneen kohtaa, jossa Karibianmeren saaria & merirosvoja ei ole olemassa - mikä hirveä yhteys siihen päivään ja Irma-hurrikaaniin. 

Samassa kirjassa paikallaiset ja ulkomaan elävät keskustelevat dialogia, onko se ja se mielikuvitusolento ollut todella olemassa. Samalla ihmettelin, miksei kirjasta ole tehnyt sarjakuvaa, graafista suurta sarjakuvaromaani, absurdeista yksityiskohdista...

Saatana on aiheuttavinaan pahaa, mutta saakin aikaan hyvää... Hän luo kaaosta, mutta pistääkin asiat paikoilleen, ja kaikki on jetsulleen. Asiat jotka ovat normaali-ihmisille peruuttamattomia. Minkälaiset ovat Faustin sopimusehdot, miten eroavat esim. Postin työehtosopimuksista?

Bulgakovin romaani avautuu ja kiemuroi myös hypertekstinä, ja tulee muistumia, kun rapakon takana juustonaksun hajuinen tai värinen ns presidenttikokelas lupasi maat ja mannut. Pistää putkiä täyteen ja muurit nostaa, kasvattaa, rakentaa. Liittymiä myös Tohtori Caligarin kabinettiin, kun 1920-luvun saksaan, keskelle upeaa Weimarin iloista ja vapaata aikaa, ilmestyy humpuukimestari, hirvittävä marionettien vetelijä Caligari, ja näin ennakoi 1930-luvun hitleriä. Teemalta on tullut doku Caligarista Hitleriin, joka on tärkeä myös kirjana. Olen omistanut sen 1980-luvulta lähtien. Muistan ehkä ulkoa, mutta en taikavarvuillakaan osaa suunnistaen löytää sitä kirjahyllyystä.

Mutta mustan magian asiantuntija, professori Woland ei ole tyranni, vaan kissan liukas seremoniamestari


Saatana saapuu Moskovaan romaanista kohtia:


Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan, osa ties mikä.

Bloggariklubilla perehdyimme Kansallisteatterin versioon kirjasta. 

Näytelmän nimi on Mestari ja Margarita.

Saatana saapui bloggariklubille ja ohjaaja kertoo, miksi


Ohjaaja Anne Rautiainen: Saatana toimii ihmiskunnan peilaajana näytelmässä Mestari ja Margarita. Syksyn bloggariklubi  alkoi Kansallisteatterin uumenissa 21.08.2017. Mihail Bulgakovin klassikkoromaani, kulttikirja, rakas lempparini Saatana saapuu Moskovaan on saanut uudet kannet pokkariversiossa. Ohjaaja Rautiainen halusi näytelmän nimeksi Mestari ja Margarita, koska se on alkuperäinen nimi, ( Мастер и Маргарита, Master i Margarita ), ja kiinnittää huomion vähintäänkin elämää suurempaan rakkaustarinaan.



Woland  ( Marc Gassot ) valokuvaaja Satu Ylävaara



























Saatana saapuu tänään 04.09.2017 Willensaunaan. Ennakkoon.


Sitä ennen Lavaklubilla teemakeskustelu.

Mestari ja Margarita -teemakeskustelu Lavaklubilla 4.9. 

Vieraina Anne Rautiainen ja Pekka Pesonen. Iida Simes haastattelee. Tässä alla muistiinpanoja puhujilta ( ja omia kommenttejanikin kaarisuluissa. )

Mihail Bulgakov kuoli sairaana miehenä, tätä teosta hän teki loppuun asti, vuoteen 1940. Ehti kulua 30 vuotta ennen kuin kirja julkaistiin. Sensuuri löystyi? Oltiin vuodessa 1967, ( ja kohta Euroopan hullussa vuodessa. )

Ohjaaja Anne Rautiaisella on taustallaan myös nukketeatteri. Teininä hän rakastui kirjaan - kuten allekirjoittanut. Nukketeatteri-hörhönä eli ammattilaisena hän halusi käyttää nukketeatteria valikoidusti.

Saatana saapuu Moskovaan on runsaudensarvi: jännitys, satiiri, oikeusjuttu ja suuri rakkauskertomus. ( Minulle myös kauhua ja venäläistä absurdismia, luin tätä ratikassa ja tyrskin ääneen kohtaa, jossa Karibianmeren saaria & merirosvoja ei ole olemassa - mikä hirveä yhteys tähän päivään ja Irma-hurrikaaniin.  
       
Ihmettelin myös, miksei tätä ole sen suuremmin tehty sarjakuvaksi, koska sisältää niin liioiteltuja lapinlisä -kohtia, jotka ennakoiva tulevia sarjakuvia. Tottahan toki 30-luvulla sarjiksia oli, mutta kunnianhimoisia, hulluja ja aikuisille suunnattuja! )



Miten mahduttaa suurteos  ( - kaikin puolin - alle kolmituntiseksi kompaktiksi näytelmäksi, joka viehättää teoksen fanattisimpia ja puritaaneimpia lukijoita / kokijoita? )


Suurin synti on pelkuruus.

Kykenemättömyys vastustaa vallanpitäjiä.

( Hauska eli karmiva mielleyhtymä: nykyajan suomessa fasistisen eli oikeistoenemmistön suunnittelemana tai vain tekemänä olemme pisteessä, jossa viatonta suomalaista ihmistä, joka auttaa viatonta ihmistä, paperintonta ihmistä, oikeaa pakolaista, voidaan kytätä, tarkkailla ja rangaista. Auttamisesta! Bulgakovin kirjan 30-luvun kyttäys on samaa kuten Kuubassa tänä päivänä, siellä on kommunismi ymmärretty täysin väärin, toteutettu ainakin väärin, kommunismissa kaiken on oltava yhteistä, ei sitä, että kansalaisen kuukausipalkka on 12 euroa, ja hän näkee nälkää. Samalla kuin diktaattori istuu hillopurkin päällä. Ja samalla naapurin pitää kytätä, ettei kukaan tuo kotiinsa ULKOMAALAISTA! Sama kuin Suomessa. )

Pimeyden herra on opettaja ( guru ), joka tahtoo pahaa mutta aikaan saa hyvää. Hän on erinomainen näyttelijä. Ja herättää mielenkiintoista pohdiskelua.


Miksi Saatana on täällä?


( Minulle Saatana on päähenkilö, muulle Kansallisteatterin ryhmälle / versiolle päähenkiöt ovat suuren rakkaustarinan tähdet, traagiset ja intohimoiset Mestari ja Margarita... )


Saatana on peili. Saatana on meidän kaikkien peili.


Margarita esitellään äärettömän rohkeana, puhtaana ja turmeltumattomana yksilönä joka ei lankea ( pahan noidan, siis ) professori Wolandin pauloihin. Hän ei hae mitään - kun muut taas ovat oman edun tavoittelijoita. Margarita on tavis, hän ei ole yliluonnollinen.

Mutta mikä on Behemot, Begemot kissa? Tulkinta! Kirjailijan alter ego! Raapaisee ketä tahansa! Bulgakov oli itse kissaihminen, kissa ( tai kissoja ) ympärillään elämänsä ajan. Teoksessa kissa on lahjomaton. Ohjaajan mielestä on hyvä että tarinassa on Jokeri ( sosiopaatti tahi hovinarri tai kylähullu tai villi kortti ) joka on piikki kaikkien lihassa.

Satiirilla saadaan totuus sanotuksi. Kirjailijan ja taiteilijan tehtävä. Katso koko haastattelu alta.

Alla Kansallisteatterin FB-sivulla julkaistu keskustelu:

Saan joululahjaksi aina neuvostoliittolaisia kirjoja, tässä yksi:



Kuvasin nämä valokuvat siis  näytäntökauden avajaisissa elokuussa. Syyskuun alussa puvustus oli hieman muuttunut, mutta ei se mtn.

Tekijät:

ROOLEISSA Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Juhani Laitala, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Juha Varis

OHJAUS JA DRAMATISOINTI Anne Rautiainen
SUOMENNOS Ulla-Liisa Heino
LAVASTUS, NUKET JA PUKUSUUNNITTELU Janne Siltavuori
VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Pietu Pietiäinen
ÄÄNISUUNNITTELU Jani Peltola
KOREOGRAFIA Sonya Lindfors
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Krista Karppinen
DRAMATURGI Eva Buchwald

Alla teatterivuoden 2017 valokuviani: Mestari ja Margarita Saatana saapuu Willensaunaan

tiistai 7. marraskuuta 2017

Bloggariklubilla perehdyimme lastenkirjallisuuden ja -teatterin merkityksiin päätäi Väätäisen johdolla

kuten kuvassa näkyy. Olipa rattoisaa syöjä soijanakkoo & falafelii päätäi Väätäisen eli Seela Sellan seurueessa. Elämänkokemus, lapsen ilo ja eläinrakkaus - kannatettavia arvoja ja tsemppauksia. Jälkkäriksi oli kuusi-jäätelöä, kuusenmakuista jäätelöä, joka maistui vienosti metsälle ja magialle... Ruokatarjoilu oli lastenkutsujen mukaan, ilmapallot olivat isoja ja vaaleanpunaisia. Saimme myös mielenravintoa. Minulle lastenkirjat, runot, laulut, ja lallatukset ovat aina anarkistisia. Hyvä niin. Vierailijoinat kirjailija-ohjaaja Laura Ruohonen ja näyttelijä Seela Sella sekä suomentaja Kristiina Rikman. Laura on kirjailijana ihana mutta ohjaajana hirveä - kuulin. ;) Lastenteatterissa pitää siis osata tiivistää, leikata, poistaa ja lyhentää, ettei mene liian pitkäks tylsäks lapsille. Esittelyssä oli Tippukivitapaus, jonka esimakua sain Kansallisteatterin näytäntäkauden avajaisissa 15.08.2017 Kansallisteatterin suurella näyttömöllä.

Bloggariklubilla eilen 6.11.2017 Lavaklubin tiloissa ihmeteltiin. miksi kirjakaupat eivät ota myyntiin lasten runokirjoja? Kun vähän niitä villalankoja tiivistäis niin mahtuis runouttakin, ajattelin. Lapsille lukeminen on tärkeää, kirjastosta lastenkirjojen lainaaminen on tärkeää.







Seuraavassa osiossa bloggariklubilla oli tapetilla Peppi Pitkätossun uus käännös, joka on nyt poliittisesti korrekti, koska kyseessä lastenkirja, josta lapset myös oppivat.

Uunituoreiden Peppi.kirjojen  suomentaja Kristiina Rikman









Bloggariklubilla perehdyimme lastenkirjallisuuden ja -teatterin merkityksiin  päätäi Väätäisen johdolla.

Lainauksia bloggariklubin tiedotteesta:
"Laura Ruohosen kirjoittama ja ohjaama Tippukivitapaus jatkaa palkittujen Yökyöpelit ja Allakka pullakka -runokuvakirjojen sekä tv-sarjan sarjaa huimauttavalla koko perheen musikaalilla. Luvassa on verbaalista, musiikillista ja visuaalista iloittelua Suurella näyttämöllä! Tippukivitapaus-runokuvakirja (kuvittanut Erika Kallasmaa) on ilmestynyt Otavalta huhtikuussa 2017.

Seela Sella on suomalaisten rakastama näyttelijä, jolla on laaja ja vankka kokemus ja näkemys näyttämö- ja elokuvataidealasta. Tippukivitapauksessa Sella heittäytyy Mahtimummeli Päätäi Väätäisen riemukkaaseen rooliin.

Astrid Lindgrenin syntymän 110-vuotisjuhlan kunniaksi kuuluisat tarinat maailman vahvimmasta tytöstä saavat tuoreen ja raikkaan asun Kristiina Rikmanin uusina suomennoksina. Peppi Pitkätossu ja Peppi Pitkätossu astuu laivaan (kuvittanut Ingrid Vang Nyman) ovat ilmestyneet heinäkuussa ja alkuperäisten Peppi-romaanien päätösosa, Peppi Pitkätossu Etelämerellä ilmestyy WSOY:ltä maaliskuussa 2018."

torstai 2. marraskuuta 2017

Rosa Liksom: Everstinna ja Annikki Kariniemi -aiheiset matskut

Eilen 1.11.2017 kuin hotel Kämpissä Everstinnaa. Kröhöm.
31.10. kävin kuuntelemassa Liksomia Jätkäsaaren kirjastossa.

Materiaalit. Kuvalliset, historialliset tai lihalliset.. Tällä tarkoitan salaista suhdetta, voimakasta ihastumista, remakkaa seksiä, seksiaddiktiota, sadomasokismiä, masokismia, sadismia, hullantumista - tietämättä toisen historiaa kuten teoksessa Lukija, tai juurikin tietäen kuten Everstinna. Erään avioliiton anatomian kertoi, julkaisi Annikki itse. Myös Maria Braunin avioliitto sopii tähän saumaan.

Fasismi mikro- ja makrokosmoksessa.

Rosa Liksom: Everstinna ja Annikki Kariniemi -aiheiset tviitit ja muistiinpanot. Seksin papitar ja lahjakas, monipuolinen kirjoittaja.



Kohukirjailijoita á la Annikki Kariniemi ja Hannu Salama 


Auf Wiedersehen Finnland. Sunnuntain myöhäisillan dokumentit. 

”Meille kerrottiin, että Hitleriltä on tullut päiväkäsky: suomalaisia tyttöjä täytyy kohdella aseveljinä, tuokaa Saksaan. Sillon lähettiin.”

" Auf Wiedersehen Finnland on dokumentaarinen elokuva sadoista nuorista suomalaisnaisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua, syyskuussa 1944, Suomesta saksalaisten sotilaiden mukana kohti Saksaa. Elokuva kartoittaa kirjoittamatonta suomalaista sota-aikaista tunnehistoriaa: vasta nyt matkan kokeneet naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan. Useimmat naisista palasivat Suomeen viimeistään vuoden 1948 aikana, ja Valtiollinen poliisi kuulusteli heitä Hangon karanteenileirillä mahdollisina vakoojina. " 
                                                                                                                      Ylen arkistossa


— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 31. lokakuuta 2017

Elokuvat Kino Suomi Paavo Rintalan Pojat. Ylen juttuarkisto

Sivulta lainaus:
"Pojat-elokuvan tapahtuvat sijoittuvat Ouluun jatkosodan aikana 1941. Juna tuo kaupunkiin saksalaiset sotajoukot, joiden myötä pikkukaupungin elämä siirtyy monin tavoin uusille raiteille. Poikajoukko touhuaa kaupungilla, käy kauppaa saksalaisten kanssa ja vakoilee miesten rakkausseikkailuja. Jaken kauhistukseksi hänen äitinsä kuuluu niihin, jotka tutustuvat hiukan liiankin hyvin junantuomiin.

Elokuva toi Niskaselle heti ohjaaja-Jussin. Se kuvaa osuvasti sodan kaltaisen poikkeustilan vaikutuksia ihmisiin ja sotatilan lietsomia lieveilmiöitä."

Kirjasammosta löytyy Rintalan lisäksi Katja Ketun Kätilö, sekä Kariniemen Veren kuva ja Veren ikävä. Ja paljon muutakin. Näissä linkeissä olen perehtynyt vain visuaaliseen puoleen fasismissa. Miten eliitti pukeutuu. Miten voi rakastaa toista tuntematta tätä. 








Tässä linkissä pääsemme hotel Kämppiin, jossa luin Everstinnaa eilen, Annikin esi-isästä:

"  Frans Emil Kariniemen elämään kuului myös ajoittainen, rankka alkoholin juominen Helsingin taiteilijapiireissä muun muassa kuuluisassa hotelli Kämpissa. Esimerkiksi Eino Leino, kuului Frans Emil Kariniemen toveripiiriin. Leinon uskotaan jopa kirjoittaneen runon ystävästään. Kariniemien ajoittaisesta köyhyydestä huolimatta, porvariston hyveinä pidetyt tavat ja tottumukset tarttuivat perheeseen ja nostivat heidän itsetuntoaan. "    Lisää linkissä

Lukija eli The Reader:



Annikki oli myös renessanssi-ihminen, tässä toimittajana: Yle arkisto, "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä linkissä "Rautaan liittyvän loitsun muistaa myös Sodankylän Moskuvaarassa asunut Miina Moskuvaara eli Mosku-Miina. Jos haavan oli aiheuttanut veitsi tai kirves, niin sitä purtiin, syljettiin kolme kertaa ja lausuttiin: "Rauta raiska saatana, vedä vihas, paranna sijas, pidä itte kipus". Mosku-Miina paransi ihmisiä sekä eläimiä loitsuilla, joita hän oli oppinut äidiltään. Lappilainen kirjailija Annikki Kariniemi haastatteli 75-vuotiasta Mosku-Miinaa vuonna 1953. Rautaloitsun lisäksi Miina lausuu muun muassa loitsun, jota käytettiin, jos lehmä oli vahingossa niellyt naulan."

maanantai 30. lokakuuta 2017

Elise Tarkoma, Marjut Paulaharju: Kirjailijoiden Hietaniemi, kulttuurikävelijän opas. Hietsun unohdetut kirjailijat ja myös muistetut, jumaloidut

Hietsu eli Hietaniemen hautausmaa on minulle tuttu paikka, suuri, rauhallinen puisto, jossa lepää suuria ja pieniä kirjailijoita, unohdettuja ja jumaloituja. Viime aikoina olen tehnyt matkan Hietaniemeen Lapinlahden mielisairaalan kautta - tutustumalla kulloisiin näyttelyihin. Kirjamessuilla Helsingin Psilassa messukeskuksessa torstaiuna 26.10.2017 bongasin suunnistusmatkalla tähän. Elise Tarkoman ja Marjut Paulaharjun kirja Kirjailijoiden Hietaniemi. Tietenkään minulla ei ole varaa ostaa tätä kirjaa, mutta lainaan tämän kirjastosta, ihan ilmaiseksi ja solidaarisesti!

Elise Tarkoma, Marjut Paulaharju: Kirjailijoiden Hietaniemi, kulttuurikävelijän opas,, Kustannusosakeyhtiö Avain | Booky.fi.

 Book fair photos by: Satu Ylavaara Photography, photographer Satu Ylavaara, valokuvaaja Satu Ylävaara:










 #kirjamessut, Kirjamessut, kirjamessut 2017, kirjaploki, messukeskus, Rosebud, satuylavaaraphotography. Kirjamessuilla olin kuten suunnistamassa -ja löysin kaikki rastit! Käyn messuilla silloin tällöin - kun siiihen on varaa. Eli kun voitan lipun tai saan sen. Nyt pyörin kaksi päivää - koska voitin Rosebudin instasta liput, kiitos siis kirjakaupalle joka mahdollisti pääsyni!

                                         Satu Ylavaara Photography 2017

Lue lisää Adlibriksen kirjakaupan sivulta: "Hietaniemen hautausmaa on paitsi monen helsinkiläisen viimeinen leposija myös osa Helsingin kaupungin historiaa ja osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Sekä hautausmaan Mechelininkadun puoleiseen Vanhaan osaan että Hietaniemen kadun ja Lapinlahden Uuteen osaan on haudattu monia merkittäviä suomalaisia taiteilijoita ja tieteentekijöitä.Kirjailijoiden Hietaniemi. Kulttuurikävelijän opas on teos, joka johdattaa lukijansa aikamatkalle tähän merkittävään lehtoon. Teokseen on koottu lähes 200 Hietaniemeen haudatun kirjailijan elämäkerrat sekä runsas kuva-aineisto sisältäen muun muassa kuvia kirjailijoiden hautamuistomerkeistä. Teos tarjoaakin lukijalleen ja hautausmaalla kävijälle mahdollisuuden paneutua siihen kulttuurin kenttään, jossa nämä kirjailijat ovat omana aikanaan olleet osallisina.Teoksessa on lukijan avuksi hakemistoja ja alueen karttoja hautapaikkakoodeineen.Marjut Paulaharju on eläkkeellä oleva filosofian maisteri ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita kansanperinnettä ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita. Kirjallisen työnsä ohella hän on toiminut Bibliophilos-lehden päätoimittajana. Elise Tarkoma on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja tietokirjailija. Lisäksi hän toimii Bibliophilos-lehden päätoimittajana" sivulta

Möö! Ovatko nämä kirja- vai karjamessut? Muu....

Kirjamessuilla möly ja tungos oli kuin analoogisen ajan kapitalistisella matkalla Pietarinkirkossa. Kirjamessuilla olin kuten suunnistamassa -ja löysin kaikki rastit! Käyn messuilla silloin tällöin - kun siiihen on varaa. Eli kun voitan lipun tai saan sen. Nyt pyörin kaksi päivää - koska voitin Rosebudin instasta liput, kiitos siis kirjakaupalle joka mahdollisti pääsyni! Ja pää-syyni ;) Vai pääni syynnin? Hm.. Rakastan lehmiä, leluja, kasvisruokaa, empatiaa, lastenkirjoja, sarjakuvia, tiedettä ja kirjoja. Sekä näitä messuja. Olishan se ollut hassua, ettei kirja- ja teatteribloggaajalla ole pääsyä kirjamessuille!

 Book fair photos by: Satu Ylavaara Photography, photographer Satu Ylavaara, valokuvaaja Satu Ylävaara:



Se on hyvä, että lääkitys on kohdillaan kirjamessuilla, mutt siivoa jälkesi, arvon Pontius Pilatus


kirjamessuilla t tapahtumassa 2003 joku typerä hihhuli ja paavi pelkäsivät #HarryPotter -kirjojen vaikuttavan negatiivisesti lapsiin. Pöh!