tiistai 29. toukokuuta 2018

Pasi Klemettinen: Karjalan räyhähenget, kotimainen poltergeist 28.5. Tiedekulmassa

Eilen oli tapetilla virkistävän kotimainen poltergeist, lähinnä Karjalassa. Tiedekulman fönsterissä haastateltiin Pasi Klemettistä uunituoreen SKS:n kirjan tiimoilta. Oli helevtillinen helle, tottahan toki, kun yksi kirjan henkilöistä oli vanha vihtahousu. Bloggaan tästä kirjasta kun tähän joskus on varaa, tai että sen saa lainata kirjastosta.

Finnish poltergeist mainly in Karelia. Book, kirja, kirjajulkkarit Tiedekulmassa 28.05.2018, osa yksi. räyhähenget, räyhähenki, Finnish, poltergeist, poltergeistit, Tiedekulma, SKS, Helsinki, pirut, piru, mellastaa, pirut mellastaa, devil, paholainen, vanha vihtahousu,....



Karjalan räyhähenget by Pasi Klemettinen juutuupissani:


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Veriruusut ja Lahtarit - Anneli Kanto Käpylän kirjastossa 10.4.2018

Lähdin viivana Martti Suosalon ja Anneli Kannon haastatteluista Ilta-Sanomien järjestämän sisällissotaan liittyvästä yleisötilaisuudesta nimeltä 1918-tapahtumat 10.4. tuonne Baanalle, jossa kuvasin suht tuoretta katutaidetta tekijöiltä Mick La Rock eli Queen of Graffiti ja Blade eli King of Graffiti. Ja suuntasin Käpylän kirjastoon, jossa Anneli Kanto kertoi sisällissodan eli luokkasodan  kummankin puolen taruna kirjoissa Veriruusut ja Lahtarit.




Anneli Kannon kirjoja esillä Käpylän kirjastossa, tuota Veriruusut romaania ei näy missään helsinkiläisessä kirjastossa - lainausjonot on niin pitkät! 10 vuotta sitten ilmestynyt kirja saa nyt selaisen sukseen ja oikeat lukijat ahmivat - kun silloin se jätettiin pienelle noteeraukselle. 






Tässä tuo tärkeä haastattelu juutuupista Veriruusut ja Lahtarit - Anneli Kanto Käpylän kirjastossa 10.4.2018




 Minulla on YouTubessa useita popkulttuurin / kirjallisuuden / teatterin / elokuvan jne soittolistoja. Tämä on yksi niistä: Teatterissa 2018 nautin minä

Ja tässä sama tviitin sisällä:

torstai 29. maaliskuuta 2018

Simeoni matkalla kuuhun Saatanan selässä. Ja muita Markku Tantun kuvituksia, Linnan hirmuinen isäntä -kirjassa

Simeonin matka on aina kiehtonut minua. Hän ehti ennen Neil Armstrongia. Varmasti ehti ;)

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin lisuke nimeltä Linnan hirmuinen isäntä, jossa veljesten tarinoita ja unia, kuvitettuina. Kuvitus: Markku Tanttu, SKS, SKSkirjat. Tämä pikku kirja maksoi 2€, kirjamessuilta 2017.

Pidän kirjoista joissa on kuvituksia. Pidän kirjoista myös missä ei ole kuvituksia.

Tämä on erikoinen opus, koska se sisältää Jukolan jullien kertomat tarinat, sadut ja unet.








Muita tviittauksia:

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Pilou Talk at Suomalainen kirjakauppa, Hellsinki 20.3. Arto Halonen, Pilou Asbaek & Kevin Frazier

Pilou Talk Suomalaisessa kirjakaupassa, Helsingissä, 20.3. eli lavalla elokuvaohjaaja Arto Halonen, näyttelijä Pilou Asbaek ( Vallan linnake, Game of Thrones ) & kirjailija Kevin Frazier olivat pyhäpuvuissa, melkein ja markkinoimassa yhteistä tuotostaan elokuvaa ja kirjaa Suojelusenkeli - the Guardian angel. Tärkeintä on mehevä tarina. Eikun tositarina.














Pilou Talk at Suomalainen kirjakauppa, Hellsinki. Ja sometin - viivana ;)

torstai 8. maaliskuuta 2018

Vesiraukka, Klonkku ja Näkki.

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Vieläkin pelkään vettä, varsinkin järveä. Kyllä minä uin järvessä, mutta kunnioitan sitä.

Tolkien oli kova poika varastamaan, ja Klonkku onkin enämpi tai wähempi suora lainaus saamelaisten mytologian Vesiraukasta (Čáhcerávga). Vesiraukka tuli tutuksi Ante Aikion Aigi-saagasta. Antea olen käynyt kuuntelemassa kirjastoissa, juurikin etelän vetelisissä kirjastoissa, joissa hän on tästä kertonut. Pasilassa oli myös näyttely, jossa oli komeat kuvat saamelaisten mytologian hurjimmista hahmoista. Ei liene oppineelle opettajalle vaikeus löytää Vesirukkaa Pohjoisesta, ja liittää omaan saagaansa. Löysihän Tolkien myös Kalevalan tarinat ja erityisesti Seppä Ilmarisen takoman... Sammon. Joka tässä on sormus.

Näkistä. Onhan Britanniassa esim. Vanha Erkki hauen muotoinen... 1970-1980-luvuilla ns akkojen tarinat olivat ne upeat tarinat: yliluonnolliset. Omissa muistoissani ja mielikuvituksessani ne ja ns. urbaanilegendat ja hämärän rajamailla -tyyppiset jaksot menivät sekasin.

Huomasin vuonna 1988: pohjoisen tarinan kertojia ei kohta enää ole kertomassa, eikä perinteen jatkajia. Kukaan ei kerro enää hammajaisista eikä Kreivin piruista. Samuli Paulaharju purjehti ennen muinoin maillemme tallentamaan. Vanhat äijät vaiensivat naiset, etteivät tarinat siirtyneet paperille eikä tutkijoiden silmille. Yksi kauhein kuulemani asia, että ihmistä pidettiin navetassa, karsinassa näkyi uusimmassa American Horror Storyn kaudessa Roanoke. tästä lisää kauhublogissani.

Shape of water ja Abe Sapien - viehättävät vesihirviöt sarjakuvissa ja leffoissa... Mustan laguunin hirviö jaksaa kantaa muutakin kuin halkoja.






Kuvahaun tulos haulle shape of water


Ante Aikio Pasilan kirjastossa. Vesiraukkaa tympii että on taas kaiuttimien takana, niin kuin piilossa...


Goranuksen sivulla hahmot esitetään Vesiraukka joka on tuttu Ante Aikion saagasta

" Vesiraukka on hukkuneen ihmisen kuvajainen. Se on katkeroitunut ihmisille kohtalostaan ja haluaa kostaa oman kuolemansa kaikille eläväisille, joita se kulloinkin joutuu kohtaamaan. Siksi ihmisten ja eläinten on parasta pysyä mahdollisimman kaukana sen elinpiiristä. Se yrittää usein houkutella ihmisiä hukkumaan vedenalaiseen valtakuntaansa. Erityisen kiinnostunut se on lapsista, joilla muuten olisi pitkä elämä edessään. Lasten vanhempien onkin neuvottava lapsia ja pidettävä huoli siitä, etteivät nämä menisi itsekseen uimaan tai leikkimään veden äärelle, koska silloin raukka saattaisi temmata heidät mukanaan syvyyksiin.

Kaiken kaikkiaan vesiraukka on erittäin ikävystynyt, pitkästynyt ja surullismielinen olento, jolta ei sääliä liikene. Eläväisen elämää se ei voi enää saada takaisin, joten sen mielestä eivät muutkaan olennot ansaitse elää tavallista elämää. Olento asustelee joissa, järvissä, merissä ja jopa pienemmissä vesissä, kuten lammissa ja kaivoissa. Usein sen kuullaan huutavaan vedeltä päin, mutta sen näkeminen onkin sitten monin verroin harvinaisempaa. Ne, jotka vesiraukan ovat nähneet, kuvailevat sen olevan joko miehen tai naisen alastoman ruumiin, jolla voi olla pitkä nenä, iso suu tai pitkät hiukset. Puhuvatpa jotkut vartalossa kasvavista vesikasveistakin. Havainnot poikkeavat paljolti toisistaan, eikä kukaan ole päässyt kovin tarkkaan mittailemaan vesiraukkaa katsellaan.

Kuulipa kerran eräs vesiraukka miehen pyytelevän kalakaveriltaan puukkoa kalojensa perkaamiseen. Vesiraukka kuuli pyynnön sanasta sanaan ja alkoi toistella miehen kysymystä järveltä käsin. Mies kyllästyi kuuntelemaan raukan matkimista ja päätti tehdä asialle jotain. Hän keitti padan täyteen kiehuvaa vettä ja jäi rantakivien taa väijyksiin – odottamaan huutelijaa saapuvaksi. Viimein, jonkun ajan kuluttua Vesiraukka nousi rantaan ja mies kippasi kiehuvan veden kalliolta olennon päälle. Otus juoksi kirkuen takaisin järveen, eikä sen koommin huudellut turhia järven selältä.

© Goranus Oy 2013. All rights reserved "

Kittelsen on eräs arvostamistani taiteilijoista Pohjoisessa. Kittelsenin Näkki, tässä on nousemassa vedestä Hakaniemestä.








Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta: Ante Aikio Pasilan kirjastossa

Helsingissä torstaina 15.9.2016 esiintyi mm Ante Aikio esitellen omaa perintöänsä ja saagaansa: Aigi-kirjasarjaa, josta on ilmestynyt Jänkäjärven syöverit (2013) ja Lovi (2015). Pasilan kirjastossa kuulimme myös joikua. Goranus kustannus. Kuvituksissa mm Njavezan. Järjestäjänä mm City-Sámit. Lue lisää: Ry City-Sámit Ry | Buresboahtin!  Mukana myös  Saamelaiskulttuurikeskus Helsinkiin -hanke. Keywords: Sápmi, joiku, drum, Lapland, Samiland, heritage, culture, indigenous, saga, fantasy books.
valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography






valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography

Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta,  Pasilan kirjasto, Helsinki


lainaus Goranus/hahmot -sivulta:

"Njavezan

Elipä aikoinaan Njavvis-niminen mies, joka onnistui naimaan itsensä Beaivin(auringon) kauniin tyttären. Tyttöä alettiin puhutella Njavezaniksi. Jonkun ajan kuluttua Njavezan tuli raskaaksi Njavvisille, mutta ikäväkseen mies tuli murhatuksi yhdessä kuun tyttären Hahtezanin puolison kanssa ennen lapsen syntymää. Hahtezan oli yhtaikaisesti raskaana Njavezanin kanssa ja suurin piirtein samoihin aikoihin he sitten synnyttivät lapsensa – Njavezan sai pojan ja Hahtezan tyttären. "

lainaus Messis-sivulta:
" Kirjailijahaastattelussa Ante Aikio
Kirjaston 2. kerroksessa on näyttely saamelaisen mytologian hahmoista.
Kirjailija Ante Aikio, Aigi-sarjan luoja, kertoo hahmoista sekä kirjoistaan
Jänkäjärven syöverit (2013) ja Lovi (2015).
Lopuksi Ante Aikio esittää perinteisiä joikuja rummun säestyksellä.
Tapahtumassa on myös saatavilla Aigi-kirjoja."

lainaus FB-tapahtumasta:

"Juuret! Saamelainen kultturi-ilta on elävän saamelaiskulttuurin juhlaa. Ohjelmassa on mm Hilda Länsmanin konsertti ja Ante Aikion kirjailjahaastattelu, jonka lopuksi Aikio esittää joikuja rummun säestyksellä.


Illan aikana pääsee myös pelaamaan seikkailupeliä ja tutustumaan kolttasaamelaiseen juurikäsityöhön.

Bures boahtin ~ Puä´đ tiõrvân ~ Pyereestpuáttim ~ Tervetuloa!  "

lainaus Pasilan kirjaston sivulta;

"Juuret Saamenmaassa

Syyskuu on Juuret Saamenmaassa -teemakuukausi Pasilan kirjastossa. Kuukauden ajan kirjastossa voi tutustua saamelaiseen taiteeseen, käsityöhön, kieleen ja kulttuuriin useassa muodossa: mytologian hahmoista multimediateoksiin ja kuvataiteesta perinteisiin käsitöihin.

Saamelainen kulttuuri on elävää kulttuuria. Sen voi hyvin todeta Pasilan kirjastossa, sillä teemakuu tuo kirjastoon mm. joikua ja kolmea maassamme puhuttavaa saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Näyttelyt:

Severine Cuénod, kuvataidetta – Galleria, 1. krs
Kolttasaamelaista perinnekäsityötä – Galleria, 1. krs
Susanna Ruotsalainen & Johanna Ruotsalainen, multimediataidetta, valokuvia, grafiikkaa – S-point, 1. krs
Pohjoissaamelaista perinnekäsityötä – Allas, 1. krs
Sami Myths by Goranus & Ante Aikio, maalauksia, grafiikkaa – Näyttelytila, 2. krs
Pasilan kirjaston saamelaisaiheista aineistoa – 1-2 kerroksen porrastasanteella

Teemakuukauden järjestää City-Sámit ry yhdessä Pasilan kirjaston kanssa.
Juuret Saamenmaassa -näyttely on osa City-Sámit ry:n Saamelaiskulttuurikeskus Helsinkiin -hanketta.
 "

Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta,  Pasilan kirjasto, Helsinki

valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography
valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Kenen joukoissa seisot, kirjailija? #kirjaploki

Kenen joukoissa kaaduit? Hesarin artikkelissa hämmästyin valkoisten puolella olevia kirjailijoita, älykkäitä, luovia, boheemeja, empaattisia, oman tien kulkijoita, rohkeita sanansäilän käyttäjiä tahi korpikirjailijoita, joista osa suosikkejani kuten Eino Railo, jonka teos Haamulinna : aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta on yksi arvokkaimpia kirjoja mitä omistan, olenhan kauhuromantiikkaan ja goottilaisuuteen hurahtanut friikki jo usemmalta vuosikymmeneltä. lisää infoa: väitöskirja. Helsinki 1925, ilmestynyt englannin kielellä nimellä The haunted castle : a study of the elements of English romanticism. E. P. Dutton, New York 1927, Gordon Press, New York 1974 wikipedia

Sitten ihmettelin Ilmari Kiannon susinarttu –kommenttia, jonka kuulin jo eilen 27.01.2018 juuri kun sisällisodan alkamispäivästä oli kulunut tasan sata vuotta, tuolla Akateemisen kirjakaupan tapahtumassa Suomen sisällissota 1918. Kanto kertoi Kiannon sanoneen kuinka – en nyt muista – likvidoida vai / ja steriloida susinarttuja, jotta eivät sikiäisi, lisääntyisi. Mitä moniavioisuuden kannattaja, korpikirjailija ja Kekkosen kanssa ryyppääjä tällaista sanoi. Mitä pelottavaa punaisissa itsenäisissä naisissa oli?



Ilmari Kianto halusi telottaa tietyn prosentin susinarttuja, punaisia naisia, etteivät he synnyttäisi uusia. Niin tai näin niin mies näkee naisen mahdollisena synnytyskoneena. Valkoisten etuoikeutettujen valkoisten miesten levittämissä huhuissa susinartut olivat muka seksuaalisesti kieroutuneita, verenhimoisia, tappamiskiihkoisia kuohitsijoita! Vaikka naisella olisi sarkahousut jalassa niin silti, Kanto sanoi, että siinä ylitettiin naisen raja.

Kianto paasaa wikipediassa: "Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä " julkaistu, jostain syystä, Keskisuomalainen-lehdessä 12. huhtikuuta 1918.


Tiedonantajan digitoitu artikkeli verkossa 
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja13.03.1928 
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja no 61

DIGI - KANSALLISKIRJASTON DIGITOIDUT AINEISTOT



Mutta miltä näytti alkuperäinen teksti? Ja julkaisu.... alusta?

Keskisuomalainen12.04.1918 Keskisuomalainen no 83 verkossa

DIGI - KANSALLISKIRJASTON DIGITOIDUT AINEISTOT:




ja translitterointi:
"Sopii tässä Hteydessa fnjrw: mifftl 'vt a säästää niitä »a i s i <t, joiden fofcrincn nöVee ja tietää edustaman kaikista raa'inta elementtiä kansateiäjiooa&ja? Zenkö tähden lyllin, että de oloat naisia, wta heitä jeni** tää? Mutta eikö ole ennakkoluuloa tai oikeastaan sangen lyhytnäköistä jättää rankaisematta juuri ne, jotka jo pelkällä perhelisäykselln wahwistawat loihollisen woimia. Eikö olisi oikeata tuoniiotaktiikkaa ottaa joku prosentti wihollisen toisestakin, sukupuolesta siten siveellisesti waikuttaakseen näiden kurjien ammattistsariin? Zudeiijahdissa kelpaa ilmalitauluksi juuri naarassun ehkä eunemimen kuin uros, silla - metsästäjä tietää, että naatassasi synnyttää yhtä valioia penikoita, joista on olewa ikuinen «vastus, on. että Tuomen kansalaissodassa punakaarti' lmset owat petoja, monet heidän naisistaa snunartwja, wieläftä uaarastiitereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistamat? On raskasta kirjoittaa näin julmia totuuksia, mutta tähtäysliuiojen täytyy mihdoinkin olla ielmiä. TäästettäVön wiat o n t a ra ukkaa - rangaistakoon iofa i s t a w a S t u u n a l a i s t a syyllistä. Olkoon tuomio lnlmt, ivirkastelu wain kiduttaa."


Luulin ymmärtäväni artikkelista, ja muualtakin, että kirjailijat, osa kirjailijoista ja muista taiteen tekijöistä oli valkoisten puolella, koska siellä oli mesenaatit, raha, valta, viralliset tahot, bättre folk. Ehkä piialla joka on 24/7 työssä alipalkattuna ja ylityöllistettynä, nöyryytettynä jne ole aikaa eikä ainakaan varaa teatteriin, kirjaan, oopperaan. Ehkä hänellä oli varaa eläviin kuviin ja työväentalon tansseihin.



Anneli Kanto on nyt oikeinkin pop ja niin pitää ollakin. Veriruusut -kirja ilmestyi vuonna 2008 ja yleinen kiinnostus oli vaatimatonta. Silloin, Nyt Veriruusut-kirjaa jonotetaan kirjastosta, monta on jonossa ennen minua. Haluttaisi se lukea ennen KOM-teatterin näytelmää jonka ensi-ilta helmikuun puolessa välissä.

Eilen 26.01.2018 näin Teatteri Avoimet Ovet näytelmän Erottaja 1917 1918 joka oli niin ikään Anneli Kannon käsialaa. Toissapäivänä näin näytelmän Kangastus 38 tuolla Kansallisteatterissa.

asiasanoja: Suomen sisällissota 1918, Suomen sisällissota

Kirjoitan lisää tuonnempana


 ”Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi”, julisti Ilmari Kianto huhtikuussa 1918 – Katso, miten Suomen kulttuurin jättiläiset jakaantuivat sisällissodan eri puolille:
Kirjailija Anneli Kanto halusi lukea kirjan 1918 punaisten naiskaartista – hän joutui kirjoittamaan sen itse: