Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirja. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. heinäkuuta 2020

2020: Eilen aloitin Babylon Berlin kirjasarjan tokan Mykkä kuolema -romaanin.

Eilen 1.7. vihdoin aloitin Volker Kutscherin Babylon Berlin kirjasarjan tokan Mykkä kuolema -romaanin. Gereon Rath on ärsyttävä työtoveri, jolla on aivan väärä heila. Nihilismiä kohti mennään kun lainataan NIN -lyriikkaa. Sitten elokuvastudiossa käy onnettomuus joka ei viittaa Auringonlaskun katuun.

Ihan piruuttani.

Ensimmäisessä osassa Gereon on valloittava. Tässä ei. Ensimäisessä hyväksyn kaiken minkä hän tekee. Ehkä.

Joissakin feministisissä kritiikeissä perehdyttiin ironisesti näkökulmaan, miten kirjan sivulla esitellään nainen, ja miten hän aina tarjoutuu miehelle. Jotain tuonne päin, muistan ekassa kuinka yksi nymfomaani tyrkyttää utareitaan. Sellainen kohtaus oli hauska teoksessa Saatana saapuu Moskovaan, jossa likinäköinen nainen luulee rakastajansa tulleen... Kun taas tässä, osassa kaksi, Gerepoika arvostelee kun Charlyllä on nälkä, ja hän syö ravintolassa, ja laittaa lautaselleen muutakin kuin lusikan, eli esimerkiksi ruokaa. Tämän mukaan olisi epänaisellista laittaa lautaselle ruokaa - kun ollaan ravintolassa. Ja sitten syödä se.

Tuntuu kuin näiden kahden kirjan välistä uupuisi yksi kirja. Babylon Berlin on kuitenkin niin kiehtova saaga kirjoina ja tv sarjana, että sitä mieluusti seuraa. Vaikka kakkososassa Rath, traaginen, särkynyt Rath on piirun verran liikaa amerikkalaiseen film noirin käreään konjakkisieppoon yksityisetsivään ( t. vakuutuustarkastajaan ) kallellaan oleva.

Kirjassa tapahtuva rikos, onnettomuus tai murha elokuvastudiolla on milteipä kliseinen. Mutta miksi. Ollaan suuren murroksen äärellä kun äänielokuva valtaa alaa. Että ala kuolee. Taide kuolee. Taide näivettyy.

Onneksi kyseessä on valonheitin, että suuri mikrofoni joka Auringonlaskun kadussa osuu upean mykkäajan filmitähden päähineen pitkään sulkaan. Monimielisesti.

No nyt luin loppuun 4.7.2020 Babylon Berlin kirjasarjan tokan kirjan Mykkä kuolema. Sen pohjalta tehdyn tv sarjan kolmas sesonki alkaa syssyllä Ylellä.





Sosialistisesta mediastani:

Mykkä kuolema (Gereon Rath, #2)Mykkä kuolema by Volker Kutscher
My rating: 3 of 5 stars

Eilen 1.7. vihdoin aloitin Babylon Berlin kirjasarjan tokan Mykkä kuolema -romaanin. Gereon Rath on ärsyttävä työtoveri, jolla on aivan väärä heila. Nihilismiä kohti mennään kun lainataan NIN -lyriikkaa. Sitten elokuvastudiossa käy onnettomuus joka ei viittaa Auringonlaskun katuun.

Ihan piruuttani.

Ensimmäisessä osassa Gereon on valloittava. Tässä ei. Ensimäisessä hyväksyn kaiken minkä hän tekee. Ehkä.

Joissakin feministisissä kritiikeissä perehdyttiin ironisesti näkökulmaan, miten kirjan sivulla esitellään nainen, ja miten hän aina tarjoutuu miehelle. Jotain tuonne päin, muistan ekassa kuinka yksi nymfomaani tyrkyttää utareitaan. Sellainen kohtaus oli hauska teoksessa Saatana saapuu Moskovaan, jossa likinäköinen nainen luulee rakastajansa tulleen... Kun taas tässä, osassa kaksi, Gerepoika arvostelee kun Charlyllä on nälkä, ja hän syö ravintolassa, ja laittaa lautaselleen muutakin kuin lusikan, eli esimerkiksi ruokaa. Tämän mukaan olisi epänaisellista laittaa lautaselle ruokaa - kun ollaan ravintolassa. Ja sitten syödä se.

Tuntuu kuin näiden kahden kirjan välistä uupuisi yksi kirja. Babylon Berlin on kuitenkin niin kiehtova saaga kirjoina ja tv sarjana, että sitä mieluusti seuraa. Vaikka kakkososassa Rath, traaginen, särkynyt Rath on piirun verran liikaa amerikkalaiseen film noirin käreään konjakkisieppoon yksityisetsivään ( t. vakuutuustarkastajaan ) kallellaan oleva.

Kirjassa tapahtuva rikos, onnettomuus tai murha elokuvastudiolla on milteipä kliseinen. Mutta miksi. Ollaan suuren murroksen äärellä kun äänielokuva valtaa alaa. Että ala kuolee. Taide kuolee. Taide näivettyy.

Onneksi kyseessä on valonheitin, että suuri mikrofoni joka Auringonlaskun kadussa osuu upean mykkäajan filmitähden päähineen pitkään sulkaan. Monimielisesti.


View all my reviews Mykkä kuolema (Gereon Rath, #2)Mykkä kuolema by Volker Kutscher
My rating: 3 of 5 stars

Eilen 1.7. vihdoin aloitin Babylon Berlin kirjasarjan tokan Mykkä kuolema -romaanin. Gereon Rath on ärsyttävä työtoveri, jolla on aivan väärä heila. Nihilismiä kohti mennään kun lainataan NIN -lyriikkaa. Sitten elokuvastudiossa käy onnettomuus joka ei viittaa Auringonlaskun katuun.

Ihan piruuttani.

Ensimmäisessä osassa Gereon on valloittava. Tässä ei. Ensimäisessä hyväksyn kaiken minkä hän tekee. Ehkä.

Joissakin feministisissä kritiikeissä perehdyttiin ironisesti näkökulmaan, miten kirjan sivulla esitellään nainen, ja miten hän aina tarjoutuu miehelle. Jotain tuonne päin, muistan ekassa kuinka yksi nymfomaani tyrkyttää utareitaan. Sellainen kohtaus oli hauska teoksessa Saatana saapuu Moskovaan, jossa likinäköinen nainen luulee rakastajansa tulleen... Kun taas tässä, osassa kaksi, Gerepoika arvostelee kun Charlyllä on nälkä, ja hän syö ravintolassa, ja laittaa lautaselleen muutakin kuin lusikan, eli esimerkiksi ruokaa. Tämän mukaan olisi epänaisellista laittaa lautaselle ruokaa - kun ollaan ravintolassa. Ja sitten syödä se.

Tuntuu kuin näiden kahden kirjan välistä uupuisi yksi kirja. Babylon Berlin on kuitenkin niin kiehtova saaga kirjoina ja tv sarjana, että sitä mieluusti seuraa. Vaikka kakkososassa Rath, traaginen, särkynyt Rath on piirun verran liikaa amerikkalaiseen film noirin käreään konjakkisieppoon yksityisetsivään ( t. vakuutuustarkastajaan ) kallellaan oleva.

Kirjassa tapahtuva rikos, onnettomuus tai murha elokuvastudiolla on milteipä kliseinen. Mutta miksi. Ollaan suuren murroksen äärellä kun äänielokuva valtaa alaa. Että ala kuolee. Taide kuolee. Taide näivettyy.

Onneksi kyseessä on valonheitin, että suuri mikrofoni joka Auringonlaskun kadussa osuu upean mykkäajan filmitähden päähineen pitkään sulkaan. Monimielisesti.


View all my reviews

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Viihdyttävä ja kuivan mustan huumorin sävyttämä luento: Teemu Keskisarja; Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus

Saapasnahka-torni väliviivalla on tuttu ja mysteerinen paikka tahi tila jonne Simeoni joutuu / pääsee / päätyy vai päätyykö, hm, Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä. Simeoni on kiinnostavin ja ristiriitaisin hahmo veljeksistä, en vieläkään ole päässyt hänestä selvyyteen vaikka olen viime vuosina nähnyt 7 veljestä näytelmänä sekä Ryhmäteatterin 2017 version että Turun kaupunginteatterin 2017-2018 version, kummankin useamman kerran. Mikä on Simeonin matka? Onko Aleksis tämä Simeoni liehuparka, reppana, syntinen saatana kurja... vaiko Lauri, joka ryhmiksen versiossa lensi katossa Aleksis Kivenä tuolla Lapinlanhden mielisairaalassa? Mielestäni Simeoni on Aleksis K siksi, että hän on tuurijuoppo ja ettei hänellä ole onnellista parisuhdetta eikö edes avioliittoa - verrattuna muihin veljiin.... Mutta mikä on tuo matka saapasnahkatorniin?

Jos palaan itse maan pinnalle tuolta saapasnahkatornista ja kuun pinnalta Lucifeeruksen rinnalta ja siirrän katseeni eiliseen niin luento alkoi kuitenkin Hulttiosta, lahtarista nimeltä Marski.. Ja vertailtiin syntyjä syviä mannerheimilla ja Kivellä, alkukohtia. Mannerheimista on tehty sen 700 elämänkertaa, onko hän jokaisen laulun arvoinen... Keskisarja kiinnostui Marskin nuoruudesta, siks Hulttio. Hulttio eli Marskista ennen kuin hänestä tuli lahtariteurastastaja. Hulttio-kirja jonka minäkin ostin - vihermessuilta muistaakseni. Kun kirjakaupat alkavat täyttyä kaikesta muusta kuin kirjoista niin kukkamessuilla on hyvä myydä ja ostaa hienoa kirjallisuutta ;) wink wink. Ostin kaksi kukkarallista kassia. Kirjoja. Uusia, kovakantisia, halpoja.

Eilen 4.9.18 Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus eli Teemu Keskisarja luennoi tiistaimatinean kirjailijavierailulla Vuotalossa, Vuosalissa suht täydelle katsomolle, kaikille ei tainnut riittää istumapaikkaa, eikä rollaattoripaikkaa, osa seisoikin. Vuosaaren kirjastossa järjestetään mukavia kirjatapahtumia, tämä oli yksi niistä. Mukavaa, kuinka ihmiset jonottavat pääsyä tapahtumaan. Viihdyttävä ja kuivan mustan huumorin sävyttämä luento... Tärkeimpänä jäi mieleen kuinka tärkeä suomenkieli on, kuinka sitä pitää ylläpitää - kuka ääliö arpoi uuden kalliin kirjaston nimeksi oodi, miksi Tohloppi ei ole enää Tohloppi? Tärkein pointti oli se, ettei Kiveä unohdettu, vaan löydettiin uudelleen.   

Videoklippejä alempana kohokohdista muistin tueksi, että teksti olisi historiaa, ei mehevää marttyyri-legendaa: by Satu Ylavaara Photography 2018:




© Satu Ylavaara Photography 2018




© Satu Ylavaara Photography 2018





Ja instassa:


Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu




pakko lisätä tähän hieno Markku Tantun kuvittama kirjanen johon on koottu kaikki Seitsemöän veljeksen kertomat kansankieliset mehevät stoorit, unet ja unelmat, kuvitettuina:


Simeoni matkalla kuuhun Saatanan selässä. Ja muita Markku Tantun kuvituksia, Linnan hirmuinen isäntä -kirjassa

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Garth Greenwell ja queer-kirja jossa painetaan kruisaillen.. Otavalla

Garth Greenwell and queer novel of cruising... Interview at Otava publishing house in Helsinki 2017. Suomalainen Kirjakauppa & Otava: viehättävä syvällinen Garth Greenwell ja queer-kirja jossa painetaan kruisaillen... Kruisailu ja ostettu rakkaus... Kirjajulkkarit Otavan tiloissa Helsingissä 11.5.17 Charming, deep and kind author with this book in Helsinki on one some snowy day of May. Kaikki Mikä Sinulle Kuuluu.




       Garth Greenwell ja queer-kirja jossa painetaan kruisaillen.. Otavalla:

 Garth Greenwell, queer-kirja, Otava, Otavalla, kirjailijahaastattelu, kirja, romaani, kruisaillen, kruisailu, cruising, queer book, queer novel... Suomalainen Kirjakauppa & Otava: viehättävä syvällinen Garth Greenwell ja queer-kirja jossa painetaan kruisaillen... Kruisailu ja ostettu rakkaus... Kirjajulkkarit Otavan tiloissa Helsingissä 11.5.17 Charming, deep and kind author with this book in Helsinki on one some snowy day of May

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Alkuperäinen Liisa Ihmemaassa käsikirjoitus kuvituksineen

Luin sunnuntaina Alice in Wonderland e-kirjaa englanniksi, mukana myös kuvitus. Oh dear, oh dear. Meitä kaikkia juoksuttaa valkoinen, säikky kani, ahistus. Alkuperäinen Liisa Ihmemaassa käsikirjoitus kuvituksineen. Open Culturen linkki. Tässä myös muita versioita.

Minulla on ties montako versiota kirjasta. Mutt sitten tulee Crispin Glover pelikorttisotilas Stayne & heittää Liisan upeaan, synkkään vankityrmään.. Tämä Liisa ihmemaassateos on vähintäänkin vesitetty ja nyt on vedetty mutkat suoriks: haitarin muotoinen lastenkirja ilman lähdekritiikkiä. Olen niin pettynyt kun Crispin peruutti Uppsalan keikat ;(

Joulupukki toi pyynnöstä kalliin värityskirjan ( noin 12,95€ ) jota ei raski värittää! Tässä kuvana:



Kirjat kulkevat mukana, muuntuvat, saavat tulkintoja.. Tässä kevyin, kiltein Liisa:
Oman lisänsä tuo Tim Burtonin versiot tarinasta. 


 #Liisaihmemaassa #kirja #books