Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapin noita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapin noita. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Teo Sorri: Päänoita Pistokoski. Ja Noita Pistokoski arkistoissa

Muistan Pistokosken legendan 1980-luvulta. Iisakki se oli vasta hurja noita, joka ajoi kirkon lävitse, reki on säilytetty museossa! Lapin noitia, Lapin noita, parantaja. Avainsanoja: Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko, Iisakki Pistokoski,  Pistokoski, Teo Sorri: Päänoita Pistokoski, Päänoita Pistokoski. noita Pistokoski, Lapin noitia, Lapin noita, parantaja.

Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko


Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki -sivustolta, Tornion kaupungin kirjasto
Flickeristä löytyypi tämä höyrykaappi:  Pistokosken höyrykaappi, Tornio
Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi.

Maanviljelijä Iisak Pistokoski oli maanviljelijä, joka taisi myös erilaisia taika- ja parannuskonsteja. Hän osasi mm. valmistaa kasveista lääkkeitä. Pistokoski hoiti kuvan höyrykaapilla mielisairaita, kaatumatautisia ja reumapotilaista.

Teksti: Henri Nordberg, Tornion kotiseutuseura ry:Pistokosken höyrykaappi, Tornio


Tornion kaupunginkirjaston sivuilta luettelo:

" Teokset:
Iisakki Pistokoski 1841-1902. (Tornio) 2009, moniste
Oukka, Arvid: Tornionlaakson kansanperinnettä, osa 7. Tornio 1981
Niskanen, Leena: Liakan laitumilla: Liakan kylä historian ja perimätiedon valossa.
                            (Liakka) 1984
Vuento, Pertti: Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta. Tornio 1994
Vuento, Pertti: Raumon wirtojen warsilla : historiaa ja perimätietoa. Tornio 1986
Vuento, Pertti: Vojakkala -  pirkkamiesten kylä: historiaa ja perimätietoa edesmenneiden
                        sukupolvien muistoksi. Tornio 1990
Toratti, Virpi: Se oli noitasta aikaa – kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion
                      seudulla 1800-luvulla. Teoksessa Tornionlaakson vuosikirja 1998.
                     Tornio 1998
Toratti, Virpi: Folktro och magi i Torneådrakten under 1800-talet.
                     I boken Tornedalens årsbok 1998. Tornio 1998

Artikkelikopiot:
Hiltunen, Juhani: Noita, joka reellä kirkon läpi lensi.  Pohjolan Sanomat  5.4.2004
Kenttä, Hannele: Isak Pistokosken maine kansanparantajana elää. Pohjolan Sanomat 12.3.2009
Iisakki Pistokoski, alatorniolainen kansanparantaja ja tietomies.  Länsiraja  21.6.1970 ja 10.7.1970 : nrot 24-27 "


TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". 

Jokamiehen ja noidan magian käyttö Tornion seudulla 1800-luvulla.Pro gradu-tutkielma, 89 s.

"Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan tavallisen ihmisen ja noidan magian käyttöä Tornion seudulla viime vuosisadalla. Työssä perehdytään magian käyttötarkoituksiin, käyttötapoihin, näyttämöihin ja välineisiin, sekä suomalaiseen tietäjälaitokseen ja torniolaisiin noitiin erityisesti: heistä tarkemmin käsitellään Alatornion viimeisen suuren noidan lisak Pistokosken hahmoa."

'"Kirjallisuuden lisäksi lähteenä on käytetty Tornion maakuntamuseossa säilytettävää vuonna 1955 tehtyä lisak Pistokoskea käsittelevää nauhoitusta ja samaan aiheeseen liittyvää esitelmää."

8. VELHONVIKASET: kuuluisia Tornion seudulla vaikuttaneita noitia 72 8.1 Iisak Aabrahaminpoika Pistokoski

1533. TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". linkissä

Kansalliskirjasto - Arto: Se oli niin noitasta aikaa : kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla

Artikkeli
Toratti, Virpi Julkaisussa Tornionlaakson vuosikirja 1998, s. 159-196
Kieli: suomi
Luokitus:
Uskontotiede (udk 29)
Kansantavat (ykl 49.26)
Okkultismi. Spiritismi. Henkimaailma (ykl 15.9)
Suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnot ja mytologiat (ykl 29.2)

Aiheet:
Pistokoski, Iisak.
kansanusko → Tornio → 1800-luku
magia
noidat
tietäjät
loitsut
taikausko
taruolennot
kansanlääkintä
magia → kansanusko → Lappi
Tornio
Tornionjokilaakso
Kansalliskirjasto - Arto linkissä

Toratti, Virpi Folktro och magi i Torneåtrakten under 1800-talet 1998 Toratti, Virpi Se oli niin noitasta aikaa kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla


#Pistokoski, #kirjaploki

Teo Sorri: Noita Tilja

Ennen wanhaan, ei kauaakaan sitten, noitia tarvittiin Torniolaaksossa kun oltiin kiipelissä tai pulassa. Noidat pystyivät siihen, mihin tavallinen ihminen ei. Meillä oli useita noitia, tietäjiä, ja parantajia. Nämä kaikki olivat miehiä. Noita Tilja on myös paikallinen Houdini, jolla oli yliluonnollisia kykyjä!
   
Teo Sorri: Noita Tilja. Kirjasta Nuuskakairan tarinoita. Tarinakokoelma, novellikokoelma.

Avainsanoja: Noita Tilja, noita, Tilja, Lapin noita, Lapin noidat, kansanperinne, Lapin noitia, parantaja, tietäjä, folklore, yliluonnollinen, yliluonnollisia kykyjä!
Noita Tilja mainitaan myös hesaruin tiedesivulla luola-artikkelissa:

" SKS:n kortiston mukaan luolia onkin käyttänyt piilonaan melkoinen porukka: metsästäjiä, pontikankeittäjiä, sotapakolaisia, käpykaartilaisia, desantteja, partisaaneja, vakoojia, tiedustelijoita ja sissejä.

Oma joukkonsa olivat kuuluisat rikolliset, esimerkiksi suurvaras Sika-Kyösti, metsärosvojen päällikkö Pahka-Ruuskanen ja rahanväärentäjä Talviais-Erkki.

Lisäksi luolia hyödynsivät shamaanit ja tietäjät, vaikkapa Noita-Eskelinen, Velho Finni, Iisakki Pistokoski ja Tilja.

Kertomusten onkaloissa majailee myös liuta mielikuvitusolentoja, kuten piruja ja pikkupiruja, vuorenväkeä, maahisia, jatuleita, kalevanpoikia ja jättiläisiä."

Tällainen on Suomen luolien kuningas: eteinen, sali, kellari ja 14 metriä pudotusta
Torholan ja muiden luolien kartoittajat aloittivat työnsä kansanrunousarkistosta. hs/tiede



#kirjaploki, #täysnoita