2021 luettua ja ostettua : Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus. Minulle tässäkin kirjassa oli synkkä ja myrskyinen yö Villa Diodatissa, Mary ja Percy Shelly sekä Byron joutuivat kykkimään sisällä eristyksissä, ja keksimään ajanviettoa

2021 luettua ja ostettua : Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus, Tammi 2017. Suomentanut Raija Rintamäki. Kansi: Helena Kajander. Kannen kuva: Panos Karas / Shutterstock. Teos on suomennettu ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta Om livets mening. Elisa Kirjasta ostettu sähkökirjana 17.2.2021 17:04. 

Lainaus kuvana Merete Mazzarellan kirjasta Elämän tarkoitus: 

Minulle tässäkin kirjassa oli synkkä ja myrskyinen yö Villa Diodatissa, Mary ja Percy Shelly sekä Byron joutuivat kykkimään sisällä eristyksissä, ja keksimään ajanviettoa sex, drugs & rock'n rollin lisäksi. Syntyi FRANKENSTEIN.

Kirjallisuudesta. 

Rauhallisia kirjoituksia, esseitä, muistoja, katsantoja. Pahuudesta, terrorismista, Utøyan terrori-iskusta, kidnappauksista, oikeudenkäynneistä, mutta myös Dantesta, Blixenistä, elokuvasta Sliding Doors. 

(lukujen otsikot sulkujen sisällä, suluissa) 

Sisältövaroituksena voisi olla väkivalta, ts. kidnappaus-uutinen. Mutta joka toisaalta pitääkin kertoa. 

#MereteMazzarella #Elämäntarkoitus #MaryShelley #VillaDiodati

Taustaa, esittely:

Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinto 2017

" Perimmäisten kysymysten äärellä

Merete Mazzarella kirjoittaa suurista teemoista syvällisesti, maanläheisesti ja tarkan havainnoijan varmuudella.

Moni kuittaa elämän tarkoituksen pohdinnan lannistavana urakkana, johon rohjetaan tarttua korkeintaan kirkasotsaisessa nuoruudessa. Merete Mazzarella katsoo kuitenkin tulleensa ikään, jossa tällaisesta vähättelystä ei tarvitse piitata. Hän arvelee torjunnan ja pilkanteon johtuvan osin siitä, että ihmiset miettivät elämänsä tarkoitusta enemmän kuin haluavat myöntääkään.

Mazzarella lähestyy aihettaan eri suunnilta: hän pohtii maailmankuvaa, joka luo puitteet elämän tarkoituksen etsinnälle, sattumaa, kohtaloa ja valintoja. Hän kirjoittaa pahuudesta, anteeksiantamuksesta, surusta, myötätunnosta ja hyvästä elämästä. Mazzarella esittää myös oman uskontunnustuksensa kirjaamalla asioita, joihin uskoo ja jotka tekevät hänen elämästään mielekkään. Näitä ovat esimerkiksi avoimuus elämän moninaisuudelle, ystävyys, keskustelu, toivo, arki ja ihmettely. Tuttuun tapaansa Mazzarella on ajan hermolla ja käsittelee ikiaikaisten teemojen lomassa myös päivänpolttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä.. "

" Merete Mazzarella on pohjoismaisen kirjallisuuden professori emerita, jonka ajan ilmiöihin pureutuvat teokset ovat herättäneet poikkeuksetta vilkkaan keskustelun. Kirjallisesta tuotannostaan hän on saanut useita palkintoja.

"Mazzarellan laaja lukeneisuus, viittaukset kirjallisiin esimerkkeihin, monet filosofiset pohdinnat sekä ylipäätään intelligentti tyyli vaativat kääntäjältä laajaa tietämystä ja hyvää tyylitajua. Raija Rintamäki on onnistunut tehtävässä oivallisesti." - Luovan kirjallisen työn palkitsemislautakunta

Lainaus kirjasta: 

" Mitä vaaditaan, että ihminen ylipäätään tajuaa olevansa valintatilanteessa?

   Olen kirjoittanut kirjan Mary Shelleyn Frankensteinista ja minua askarruttaa yhä sen päähenkilö – tiedemies, joka haluaa luoda uuden ja paremman ihmisen mutta tuleekin luoneeksi hirviömäisen olennon, kääntää tälle pettyneenä selkänsä ja häipyy. Mutta tajuaako Frankenstein koskaan tuon hetken ratkaisevaa merkitystä, vastuuta, joka hänen olisi pitänyt kantaa?

   Kautta koko romaanin hän tuntuu aivan liian itsekeskeiseltä ymmärtääkseen petoksensa, saati sitten petoksen kohtalokkuuden. Olento on alun alkaen hyvä ja haluaa vain rakastaa ja tulla rakastetuksi, mutta joutuu aina kohtaamaan pelkkää inhoa. Maryn puoliso, runoilija Percy Shelley, kiteytti esipuheessaan romaanin sanoman: ”Jos ihmistä kohtelee huonosti, hänestä tulee paha.” Myöhemmin tarinan kuluessa Frankenstein kuitenkin tiedostaa täysin olevansa valinnan edessä, nimittäin silloin, kun yhä epätoivoisemmaksi käyvä Olento haluaa tavata hänet ja pyytää vapautusta suuresta yksinäisyydestään edes sillä tavoin, että saisi kaltaisensa naisen seurakseen. "

" Jos kaunis sää ehkä pelastikin meidät Tunisissa, surkeaa säätä on toisaalta kiittäminen yhdestä suuresta modernista myytistä. Tästä on kertonut astrofyysikkoystäväni Bengt Gustafsson teoksessaan Svarta hål. Vuosi 1816 – jolloin Mary Shelley alkoi kirjoittaa romaaniaan Frankenstein – oli kesätön vuosi. Yhdysvaltain Lontoon-suurlähettiläs kirjoitti kotiin, että oli kulunut tuskin päivääkään, ettei takkoihin olisi tarvinnut tehdä tulia. ”Tärkeänä syynä tähän oli geofyysinen tapahtuma, jonka luonne jäi pitkään arvoitukseksi Euroopassa. Huhtikuussa 1815 purkautui aktiivinen Tamboran tulivuori indonesialaisella Sumbawan saarella, ja purkaus oli rajuin historian kuluessa dokumentoitu. Tulivuoren kraatteri romahti, mikä aiheutti suuria tsunameja, ja ilmoille sinkoutui valtavat määrät ainesta, arviolta 150 kuutiokilometriä laavaa ja tuhkaa. Lisäksi 400 miljoonaa tonnia rikkihappoa nousi 40 kilometrin korkeuteen ilmakehässä. Vuori menetti huippunsa – ennen purkausta se oli noin 4 200 metrin korkuinen, jälkeenpäin vain 2 850 metrin. Ainakin 300 000 ihmisen on laskettu menettäneen henkensä purkauksen takia. Sillä oli vaikutusta koko maapallon ilmastoon. Yhdysvalloissa ja Euroopassa havaittiin ’kuivaa sumua’, joka ei päästänyt lävitseen auringonvaloa, sadetta eikä tuulta, päivät pimenivät, lämpötila laski, kesä jäi lyhyeksi, seuraavasta talvesta tuli kovempi ja vuodesta kylmempi.” Kesäkuussa vajaa 19-vuotias Mary ja hänen kumppaninsa Percy Shelley olivat Shelleyn runoilijakollegan Byronin luona Genevenjärven rannalla. Surkean sään takia jouduttiin pysymään sisätiloissa, ja aikansa kuluksi ystävykset alkoivat ensin lukea kauhukertomuksia ääneen toisilleen ja sitten kertoa ja kirjoittaa niitä itse. Näin sai alkunsa Frankenstein.

   Ellei Indonesiassa olisi purkautunut tulivuori, meiltä olisi voinut jäädä yksi klassikko saamatta. Toisaalta kolmensadantuhannen ihmisen henki olisi säästynyt. " sivut 51-52.