Kirja[b]loki. Kirjahullun kirjahyllystä
Satu Ylävaaran kirjahylly. Lisään tänne kirjailijakuvia ja muuta kun maailma paranee. Ellei, niin silti paikka kirjahyllyille ja kirjahulluille...
keskiviikko 27. maaliskuuta 2024
Lukukeskissä lukujonossa 03/2024: Steve Sem-Sandberg: Lodzin kurjat, Saga Egmont 2024. Ilmestyi tänään 27.03.2024
tiistai 26. maaliskuuta 2024
Luetut kirjat 31/2024: Guillaume Musso: Kirjailijoiden salattu elämä, Siltala 2024 ⭐⭐⭐⭐
Tämän kirjan laitoin jonoon 24.03.2024. Raivostuttavalla tavalla nostetaan mieskirjailijoita esiin palvottavaksi. Allmalepanel. Erittäin ällöttävä on alun motto ja sen kirjoittaja. Seuraavankin moton, luvun yks, kirjoittaja on, yllätys yllätys, mies. Luovan kirjoituskurssin pitäjä on, yllätys yllätys, mies. Kuinka ummehtunutta. Kaikki alun mainitut kirjailijat ovat peniksellisiä. Paitsi Harry Pottereiden kirjoittaja. Jonka nimeä ei mainita. Kiinnostaako tätä kirjaa edes lukea? Hylsyistä on puhe.
Eniweis, kirjan kertoja alussa on erakoituneen ja eläköityneen jalustalle nostetun mieskirjailija Nathan Fawlesin fani, ja haluaa selvittää, miksi miesnero lopetti kirjojensa julkaisemisen ts kirjoittamisen. Vai haluaako, vain nimmaria. Fani, kirjailija itsekin, matkustaa saarelle, jossa erakko asuu. Fani saa kohta työpaikan pienen saaren kirjakaupasta.
Lainaus kirjasta:
"– Haluan kertoa teille saman tien, että aion sulkea kirjakaupan loppuvuodesta, hän ilmoitti minulle suorasukaisesti.
– Miksi ihmeessä?
– Siitä syystä etsin työntekijää: järjestelemään paikkoja, tekemään hieman kirjanpitoa ja suorittamaan suuren loppuinventaarion.
– Aiotteko siis sulkea lopullisesti?
Hän nyökkäsi ja kastoi leivänpalan lautasellaan olevaan oliiviöljylänttiin.
– Mutta miksi?
– Kirjakaupan pitäminen ei ole enää kannattavaa. Myynti on ollut vähenemään päin jo vuosien ajan, eikä tilanne tule siitä miksikään muuttumaan. Kyllä te tiedätte: päättäjät antavat verkkojättien kukoistaa rauhassa, eivätkä nuo jätit maksa edes veroja Ranskaan."
Ranskankielinen alkuteos: La Vie secrète des écrivains (Calmann-Lévy, Pariisi 2019). Kansi: Laura Noponen. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2024.
Niin kuin kirjan maailma on seksistinen, niin fani huomaa pienen kirjakaupan ummehtuneen tunnelman, koska pitäjä pitää arvossa vain tietynlaista elitististä ja snobia korkeakulttuurista kirjallisuutta. Hyvin kapea-alaisesti.
Ajat ovat kovat, mutta haluaako kirjakaupanpitäjä, että pölyt pyyhitään, ja että lukijoille tarkoittaisiin lisää näkökulmia, diverditeettiä, eri genrejä.
Esittely
"Ranskan myydyimmän kirjailijan trillerissä yhdistyvät huimat juonenkäänteet, tunnelmalliset maisemakuvat ja rakkaus kirjallisuuteen.
Vuonna 1999, julkaistuaan kolme menestysromaania, kuuluisa kirjailija Nathan Fawles ilmoitti uransa päättymisestä ja vetäytyi idylliselle Beaumontin saarelle Välimeren rannikon edustalle.
Syksyllä 2018 Fawlesin romaanit kiehtovat edelleen lukijoita, ja kirjailijaa tapaamaan saapuu nuori sveitsiläinen toimittaja Mathilde Monney, joka on päättänyt selvittää syyn Fawlesin vetäytymiselle. Naisen on määrä saada häneltä ensimmäinen haastattelu kahteenkymmeneen vuoteen. Kaunis ja viehättävä vieras tekee kirjailijaan välittömän vaikutuksen.
Äkkiä Beaumontin idylli särkyy. Rannalta löydetään ruumis ja viranomaiset eristävät koko saaren. Erityisen raakaa murhaa tutkitaan ja alkaa paljastua järkyttäviä seikkoja. Niin alkaa Mathilden ja Nathanin välinen vaarallinen tapaaminen, jossa totuuden ja fiktion välinen raja häilyy. Onko kukaan turvassa, kun saaren kätkemät synkät salaisuudet alkavat paljastua?"
Eli Mathilde tulee kuvioihin, hän löytää kirjailijalta karanneen, kadonneen koiran.
Miksi Fawles ei enää kirjoita?
" – Koko planeetta on muuttunut pätsiksi, suuri osa sen pinta-alasta on tulessa ja veressä, ihmiset äänestävät vimmattuja sekopäitä ja turruttavat itsensä sosiaalisessa mediassa. Kaikki on hajoamassa käsiin, joten…
– Miten tämä liittyy edelliseen?
– Uskon, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin tietää, miksi Nathan Fawles lakkasi kirjoittamasta kaksikymmentä vuotta sitten." kirjassa kerrotaan.
Kirjailijan asuntoa meren rannalla kuvataan kuten 70-luvun giallossa.
Pidän miten romaanit Yönäytös (2013) ja Lorun loppu (2024) keskustelevat tämän kanssa. Kuiskivat, ehkä.
Romaani, tarina on parin vuoden takaa, 2019, eli twitteri on twitteri eikä x, ja silloin siellä käytiin vielä kirjallisuuskeskustelua. Tai ainakin osan uutisista pystyi lukemaan uutisina eikä sepitteinä.
" Hänen Twitter-tilinsä historia oli täydellinen esimerkki siitä, mitä pseudojournalismi 2.0 pystyi pahimmillaan tuottamaan: törkyjuttuja, klikkiotsikoita, yhteenottoja, viharikoksiin yllyttämistä, halpoja vitsejä, häiritsevien videoiden systemaattista jakamista ja kaikkea, mikä oli omiaan vetämään järjen valon kohti pimeyttä, viekoittelemaan alhaisimpia vaistoja, ruokkimaan pelkoja ja harhakuvitelmia. " lainaus kirjasta.
Vai oliko jo ennenkin surkeaa, valheellista, syvään päätyyn mennessä, tai vain twitterin avatessa.
Kirjassa on kolme kertojaa, tavallaan. Tai ainakin kolme päähenkilöä. Minäkertojana toimii Fawlesin ykkösfani, joka tutkii palvomansa kirjailijan lukaalia kuin
Ali Baban tai Platonin luolaa - millainen tarina tästä heijastuu lukijalle?
Myös Mathilde voi olla fani, hän sai 14-vuotiaana signeerauksen kulttikirjaan, joka vaikutti suuresti elämäänsä. Tai jossa oli hyvin tuttua. Mutta Mathilde on myös toimittaja, utelias ja omapäinen kuin Takaikkunassa, varsinkin kun Fawlesilla on jalka kipsissä. Onko Mathilde femme fatale, tai giallon nainen.
Pidän miten romaanit Yönäytös (2013) ja Lorun loppu (2024) keskustelevat tämän kanssa. Kuiskivat, ehkä.
Osaan kyläläisten sukunimistä on ujutettu kirjailijoiden nimiä. Mieskirjailijoiden.
Opin uutta:
" Kuçedra: albanialaisissa kansantaruissa esiintyvä sarvipäinen naaraslohikäärme. "
#Kirjailijoidensalattuelämä
#GuillaumeMusso
torstai 21. maaliskuuta 2024
Koronavuonna 2020 kirjoja ja muuta kulttuuria:
Koronavuonna 2020 kirjoja ja muuta kulttuuria:
Huom! Vain neljä luettua tahi kuunneltua Storytelin kirjaa tänä yhden tilausjakson aikana. Toki myös muualla. Tosin pinkkoja, korppeja ja naakkoja myös muualla.
Minulla on ollut Storytelin lisäks myös Nextory, Suomalainen plus, Supla, Book Beat ja Elisa Kirja. Kun ilmainen kokeilu on loppunut, olen siirtynyt toiseen. Eniten olen ollut BookBeatissa ja Storytelissä oikeilla kk-maksuilla. Olen ollut myös tarjousjaksoilla. Elisalta ostan omaksi tai saan ilmaiseksi, tänä vuonna yli 200 sähkö- ja äänikirjaa. En vastusta sähköisiä kirjoja enkä äänekkäitä kirjoja, koska pääsen silloin esim kirjojen 2019 pariin VÄLITTÖMÄSTI kuten mainiot Pure mua ja Munametsä.
Postissa odottaa kaksi kovaa pakettia kirjoja. Lahjaksi ja omaan haltioituneeseen käyttöön.
Käytettyjä kirjoja ja elokuvia ostin pari repullista ja yhden kestokassillisen verran.
Syys-, loka- ja marraskuussa yritin olla ilman maksullisia suoratoistoja ja kävin katsomassa #koronavuonna2020 #koronavuonna vähintään 133 elokuvaa valkokankaalla.
Tänä koronavuonna 2020 näin vähintään 65 näytelmää, kunnes teatterit suljettiin. Kahdesti. Viime vuonna näin yli sata näytelmää, samoin sata valkokankaalla.
Kirjoja luin kesällä ja syksyllä vähemmän, ja luovuin vuokravarastosta, monesta kirjasta ja elokuvasta. E- ja äänikirjoihin hurahdin enemmän ja kuuntelin niitä julkisissa kulkuvälineissä. Kirjat sopivat tähän kun eristyksessä pitää olla. Muutamat sarjat katsoin suoratoistolta syyskuuhun asti.
Koronavuonna 2020 näin:
133 elokuvaa valkokankaalta
279 elokuvaa suoratoisto, tv, DVD, VHS
119 naisen ohjaamaa elokuvaa
25 näytelmää kunnes korona sulki teatterit 1. kerran
40 näytelmää kunnes korona sulki teatterit 2. kerran
Kirjoitin teatteri- ja elokuvablogeja. Valokuvasin paljon.
Koronavuonna 2020:
Kirjoitin 1046 arvostelua tai blogikirjoitusta Letterboxd:iin tänä koronavuonna. Osan luonnollisesti otin muista blogeistani, uusimmat ensin sinne kirjoittaen.
elokuvavuoteni2020
#storytel2020 #Storytellissä #Storytell #äänikirja #ekirja #sähkökirjahylly #sähkökirja #kirjaploki2020 #kirjavuosi2020 #kirjojakoronanaikaan
https://www.instagram.com/p/CIxhvLrhB75/?igsh=MWlicG0wZzdnejUyYw==
Ja
keskiviikko 20. maaliskuuta 2024
Kirjat 16/2022: Kuiskaus pimeässä 1/2016
Kirjat 16/2022:
📖 Joonas Widenius: Vieras esine. Se oli inhottava, muttei ollenkaan estä lukemista, vaan näköjään toimivaa ja ahdistavaa kehokauhua, luulosairautta, salaliittojen lonkeroita tai mitä. Olemmehan epämääräisen kauhun, tuskan äärellä.
📖
Lucilla Lin: Kolme posliinikuppia. Johannes Eerikinpoika. Historiallinen novelli agraarimmalta ajalta, kun ennen ei ollut paremmin, kun oli tämä orjuus. Kuinka suuri voima on taikauskolla. Erityisen herkullisesti kuvattu kuppien alkuperä. Häijy.
📖
Lasse Lindqvist: Harmaapartaisten seura. Jaa nyt ollaan Turuus. Vähän tekis mieli kuunnella tuota musiikkia... Humoristinen, musta.
📖
Jan Forsman: Mietiskelyt Tuntemattomasta. (Tarina alkaa goottilaisesti: tämä on löydetty teksti menneiltä ajoilta.) Olen huomannut, AHDC:n kanssa pitkä kursivoitu teksti on hankala luettava, siihen on vaikea keskittyä. Onneksi sitä ei ole tässä kahdella sivulla pelkästään. Pitäisikin kehittää kirjaisimista vähemmän kursiivi, jotta sen voisi lukea, mutta sen ymmärtäisi kursiivin kaanoniin. Tämä ei tuntunut läheiseltä kirjoitukselta kunnes tultiin kohtaan...
Naapurin raivohullu poraus hieman estää keskittymistä, toivottavasti se ei montaa tuntia sabotoi.
📖 Teemu Korpijärvi: Laarlan peto. Voihan kirkkovene! Humoristinen jahti alkaa jostain Evil Deadin, amerikkalaisen hillibillyn, ja tv 2 maalaiskomedian (munkit) välimaastosta, tai näin minä koin. Tämä oli kokoelman läheisin kertomus...
⭐⭐⭐
#kirjat2022
Ei ollenkaan haittaa lukea ja löytää Vanhempaa luettavaa, koska nyt ainakin sitä kirjastosta löytyy. Ja voi varata, jos ei ole varaa matkustaa kirjastoon, missä sitä on... Minullakaan ei ole varaa ostaa näitä julkaisuja, mutta onneksi on kirjasto! Toisaalta on järkyttävää, kuinka kulttuurilehtien määrärahoja ja tukea supistetaan, ja mitä kirjasto jättää tilaamatta. Toivoisi, että ihminen, jolla on tuloja, ostaisi kulttuuria, lehtiä, kirjoja, tarroja, mutta ainahan nämä eivät kohtaa...
💀
#kauhukirjallisuus #kotimainenkauhu #kauhunovelli #kauhunovellit #novelli #novellit #kauhu #kuiskauspimeästä012016
https://www.instagram.com/p/CZeHnqOt6HN/?igsh=MW82c3ptZ2JjeTdqeA==
Kirjat 2022: Zacharias Topelius: Morsian, ja muita kauhunovelleja, Faros 2013. Kotimainen kauhu
Jukka Sarjalan avauksen laitoin tähän kokonaan. Novelleja ovat ilmestyneet alunperin Helsingfors Tidningarissa 1840-luvulla. Mielestäni jatkokertomukset ovat jännittäviä, on ostettava uusi lehti seur pnä tai viikolla...
Tarinoiden ei tarvitse ollaan aina alushameen repivää eksploitaatiota eikä vaarnaa cleavigeen, vaan toisenlaisiakin sävyjä ja tunnelmia voi olla.
Edgar Allan Poen ensimmäisiä dekkareita ja kauhukertomuksia julkaistiin 1841 (Rue Morguen murhat) 1842 (Punaisen kuoleman naamio), 1844 (Varastettu kirje), kun taas Topeliuksen Yöstä aamuun ilmestyi 1843.
#kauhukirjallisuus #kotimainenkauhu #kauhunovelli #kauhunovellit.
https://www.instagram.com/p/CZZKyYJNCjg/?igsh=MTUycDU2bjM5YjBxcw==
Lukukeskissä 10/2023 : Tove Alsterdal: Haudattu hiljaisuudessa, Gummerus 2022
#Haudattuhiljaisuudessa
Luen tällä hetkellä erinomaista dekkaria, Tove Alsterdal: Haudattu hiljaisuudessa, sukukroniikkaa, jossa mysteerissä palataan tutkimaan Tornionjokilaakson Ruotsin puolella sijaitsevaan kylään, josta osa porukkaa lähti Neuvostoliittoon toteuttamaan utopiaa, johon uskoi. Suomen puolella oli valloillaan lähinnä Lapuan liike ja muut fasistit.
Esittely
" Erakoitunut hiihtäjälegenda Lapp-Erik Svanberg murhataan Kivikankaan kylässä Tornionjokilaaksossa. Pietarilaisessa rappukäytävässä venäläinen mafiapomo ampuu lähimmän ystävänsä ja pakenee maasta.
Työtön toimittaja Katrine Hedstrand palaa Lontoosta Tukholmaan hoitamaan dementoituneen äitinsä asioita ja saa kuulla, että äiti on perinyt talon Kivikankaalla.
Kaukana pohjoisessa paljastuu totuuksia, joista on vaiettu sukupolvien ajan.
Keskitalvi kietoo Pohjoiskalotin rautaiseen otteeseensa, ja tarinat lomittuvat toisiinsa yhä tiukemmin. Viimein ne viimein yhdistyvät Rauhalan tilan kylmien rakennusten keskellä Kivikankaalla, jossa kuolema kurkottaa vuosikymmenien takaa korjaamaan satonsa.
Haudattu hiljaisuudessa on Tove Alsterdalin toinen trilleri kehutun esikoisen, Kadonneiden, jälkeen. Kirja on tummasävyinen sukukronikka, joka kattaa koko levottoman 1900-luvun. Se ulottuu Tornionjokilaaksosta myyttiseen Karjalaan ja kaatuneeseen Neuvostoliittoon ja kertoo ihmisen halusta elää ihmisarvoista elämää. "
#lukukeskissä2023 #kirjavuosi2023 #kirjavuoReni2023 #kirjavuoteni2023 #books #reading #kirjat #lukeminen #lukujono2023
tiistai 19. maaliskuuta 2024
Luetut kirjat 30/2024: Virpi Hämeen-Anttila: Juhannusyön painajainen, Otava, 2021 ⭐⭐⭐
Virpi Hämeen-Anttila: Juhannusyön painajainen, Otava, 2021. Suomalainen plus palvelusta sähkökirjana, saa myös äänikirjana ja muistakin palveluista. Ja esim kirjakaupoista. Lukukeskissä 2021, 2024.
Tämä on vasta ensimmäinen lukemani Karl Axel Björk -seikkailu, mutta ovela ja huomaavainen kirjailija on pistänyt ihan alkuun muutaman vihjeen, missä ajanjaksossa ollaan. Nikolainkatu, komuutti, kylmäkaappi, automobiili.
Kirja alkaa hengästyttävällä pako(ilu)lla, eikä tiedä, olemmeko uhrin vai rikollisen päässä. Björk-sarjassa on komeat, rauhalliset ja yhteneväiset kannet. Ostin jonkin hyllyyn mutten ole vielä ehtinyt lukea.
Koska on juhannus, niin luen juhannuskirjoja. Moni on kesken. Mutta hyvää juhannusta ja hyviä kirjoja!
25.06.2021.
Itse asiassa jäin miltei ilman juhannusruokia 2021 kun kauppaan mennessäni tilillä oli rahaa, mutta maksaessani mansikoita ja uusia perunoita, niin puolet ostoksista piti jättää kauppaan kun vartissa oli tililtä lähtenyt 16,95€ Suomalaisen Kirjakaupan lukupalveluihin kuukausimaksua. Jonka olin jo aiemmin, ajoissa perunut. Kyllä hieman v*tutti. Lopetin tuon palvelun käytön. Muitakin on.
Varsinainen juhannusaaton painajainen indeed.
Mutta syy siihen ei ole tämä kirja, johon palaan nyt. Kun ei tarvi ostaa juhannusruokia. Vai olikohan se vappu.
Mukavia murhia, ts dekkari jossa ollaan turvallisella alueella, ei triggeröi. Cosy crime. Turvallisen tilan jännärit.
Etuoikeutettu, fiini nuorisojoukko viettää juhannusta tyyliin sex & drugs & rock'n roll. Tai ainakin huumeet ovat käytössä, kokaiini ja laudanium. Olemme wanhassa ajassa, 1. ms jälkeen. Kenties kieltolaissa. Saarta kiertää myös viinatrokarit, ehkä. On iloinen 20-luku joka on kohtaamassa fasistisen 30-luvun diktaattoreineen. Kieli on maukasta, siinä on svetisismiä, ja englannista johdettuja sanoja, kuten natsionalismi, muutto-operatsuuni.
Pojat lukevat Nietzscheä.
Mieleen tuli Maria Langin 50-luvun juhannuksenviettoon liittyvän tarinan filmatisointi, josta todella pidin eli Birger Larsenin ohjaama Maria Lang: Murhaaja ei valehtele yksinään (2013).
Sekä Jenni Toivoniemen mainio leffa Seurapeli (2020) nykyajan aikuisten juhannuksenvietosta.
Sellaista suhdekiemuraa ja tunteiden myräkkää.
Strindbergiin asti en mene! Enkä Shakespeareen.
Tarkoitan ajallisesti.
Pitkäsilta oli tuolloinkin luokkaraja. Osa juhlijoista, yksi ylimielinen mies ei suostunut puhumaan Suomea poliisikuulustelussa. Stadin slangia bamlataan mm Söörnäisissä. Tuohon aikaan Kallio ja Söörnäinen olivat eri aluetta. Ja Hermanni pöndeä, maaseutua.
Tämän tapahtumien pohjalta voi tehdä kävelyä Helsingin keskustassa, mitä on tuhottu, mitä muutettu, kuinka moni kivilinna vielä pönöttää paremman väen alueella. Kuvitteelliselle saarelle ei pääse kuin mielikuvituksissaan.
Hauskasti tullaan poliisilaitokselta ulos samoihin näkymiin kuin Palmu-elokuvissa, vaikka tiedän paikalla olleen oikean poliisiaseman ja sellin jonne Auervaara kuoli. Mutta se on ihan eri tarina.
Henkilöt
Björk, Karl Axel (Kalle). Apulaisjohtaja sukulaisensa Gustav Axelskiöldin omistamassa Axel-Electro-yrityksessä. Vapaa-ajallaan harrastaa rikostutkimusta.
Juhannusyön juhlijat Gråholmenissa
Almqvist, Klas. Opiskelee arkkitehdiksi. Almqvistin puutavara-alalla toimiva isä vuokraa Gråholmenin saarta Helsingin itäsaaristossa.
Almqvist, Cecilia (Cilla). Klasin sisar. Opiskelee sisustusalaa.
Almqvist, Rolf (Rolle). Klasin pikkuveli. Opiskelee kauppatieteitä Hankenilla.
Hellmann, Einar. Almqvistien serkku. Liikemies.
Riihivaara, Werner (Krut). Klas Almqvistin ystävä ja opiskelutoveri. Murhan uhri.
Borg, Märta Lovisa (Lusse). Cilla Almqvistin ystävätär, Werner Riihivaaran tyttöystävä. Näyttelijätär. Murhan uhri.
Jakobsson, Lennart. Werner Riihivaaran serkku. Valmistuu lääkäriksi.
Jakobsson, Alva. Lennart Jakobssonin sisar. Opiskelee lääketiedettä, harrastaa piirtämistä.
Lohtander, Tor (Tjurre). Klas Almqvistin ystävä. Toimessa isänsä leipomoliikkeessä.
Lohtander, Vivian (Vivi). Tor Lohtanderin sisar. Toimessa isänsä leipomoliikkeessä.
Hagström, Pontus. Karstenin ystävä. Opiskelee Hankenilla, harrastaa kuvanveistoa.
Hagström, Elis. Pontus Hagströmin veli, Klas Almqvistin ystävä. Opiskelee lakitiedettä.
Greve, Hugo. Elis Hagströmin ystävä. Entinen teologian ylioppilas.
Haarla, Solveig (Sussi, Susu). Cilla Almqvistin ystävätär. Kouluttautuu tyttöjen voimistelunopettajaksi.
Haarla, Eine. Solveig Haarlan sisarpuoli.
Kallio, Birgitta (Gitta). Cilla Almqvistin ystävätär.
Lainaus kirjasta:
" - Nämä ovat todella hienoja, hän sanoi. – Missään nimessä teidän ei pidä lopettaa piirtämistä.
– Anatomian tarkka tuntemus on heikko kohtani, Alva-neiti sanoi. – Onnistun paremmin naisten kuin miesten kohdalla. Lennart on ainoa mies, jota olen voinut kunnolla keskittyä piirtämään. Hän on ollut mallinani uima-asussa. Mutta Lennart on Lennart, eli vain yksi ihmistyyppi, ja tahtoisin oppia piirtämään muitakin. Koulussa, jossa käyn piirtämässä, on naisia varten vain naismalleja. Miehet saavat kyllä piirtää molempia.
– Omituista, ettei siihen asiaan saa korjausta, sanoi hänen veljensä.
– Yhä uskotaan, että naisten sielunelämä turmeltuu, jos heidän eteensä tulee elävä alaston mies, sanoi Alva-neiti ja nauroi sydämellisesti. – Miesten sielunelämä lienee jo valmiiksi turmeltunut. "