Kirjailija olisi vieraillut Helsinki Litissä, mutta eihän kirjabloggaajalla ole varaa maksullisiin kirjatapahtumiin, enkä voittanut lippua, eli olin muualla, muun kulttuurin parissa. SOMEssa näkyi kun hän teki, valoi taidolla sinetin, onhan hän viimeisimpiä tai ainakin vanhempia aatelissukuja tuolla Kansankodissa. Muistan, kuinka 70-luvulla vielä tehtiin pimeinä yötalviöinä ihan omia sinettejä, verenpunaisen vahan lämmittyä... Itsekin kuulun lyypekkiläiseen 14 00-luvun aatelissukuun, mutta se, tai tämä sukuhaara on kokenut kaikenlaista... Mutta suku sikseen, tämä on rujo rokokoon ajan tarina, itse nautin erityisesti syfilis-rokokoon estetiikasta... En tiedä, miten sitä paremmin, romanttisemmin kutsuisi. Mutta asiaan. Esikoidekkari 18.05.2022.
Aloitan siis uudelleen. Käyn uudelleen ma eiliseen, ts 1700-luvun lopulle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.