Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjallisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. joulukuuta 2019

Elina Hirvosen Punainen myrsky ja Anna-Kaari Hakkaraisen Dioraama olivat ensimmäisinä esillä bloggariklubilla rakkaudesta, hullusta rakkaudesta,

viktoriaanisista kolibreista onnenapilaan, ja rakkauden eri muotoihin, ja kieleen, siltä väliltä. #kirjallisuus 17.12.19. Elina Hirvosen Punainen myrsky ja Anna-Kaari Hakkaraisen Dioraama olivat ensimmäisinä esillä bloggariklubilla rakkaudesta, hullusta rakkaudesta.

Bloggariklubilla oli esillä rakkaus, myös äidinrakkaus. Elina Hirvonen: Punainen myrsky -romaanin kannessa on neliapila.
Rakkaus - kuten lumi - ansaitsisi useamman sanan.
Päätöksiä vaalia rakkautta. Ehdottomasti, vaalia, myös perheisiin,
Haavoittuvuus, minun haavoittuvaisuuteni paljastui, toisen haavoittuvaisuuden näkeminen,
Myös synkimmille asioille.
Hyväksyvän katseen hakija
Lukeminen on rakkaudellinen kokemus, kirjailija nelivuotiaana oppi lukemaan.
Rakkauden saaminen, vahvin kokemus, ettei ole maailmassa yksin.
Okalinnut oli kirjailijan lukema eka aikuisten kirja. Suru, että se on vain fiktiota! Ettei ole paha poika olemassa, joka on vain siinä kirjassa. 10-vuotiaana.


Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama:
Tukholman biologinen museo ja Turun biologinen museo, ja tekoäly. Kannen kolibri joka  mm viktoriaanisen ajan kuoleman kultti. Hullu rakkaus. Rakkaus tuli viimeisenä.
Muistikirjat
Muistipalatsi
Rakkaus asioiden kesyttänistä,
Antaa kellarin otuksille nimet.
Syvä kokemus, rakastunut kuolleisiin kirjailijoihinkin.

Tässä illan muistiinpanot, kiitos. Jää pitkäksi aikaa mieleen.

Tarve tulla nähdyksi, rakastetuksi,
Kummallakin kirjailijalla aiemmin lehdissä tullut esille.




keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Viihdyttävä ja kuivan mustan huumorin sävyttämä luento: Teemu Keskisarja; Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus

Saapasnahka-torni väliviivalla on tuttu ja mysteerinen paikka tahi tila jonne Simeoni joutuu / pääsee / päätyy vai päätyykö, hm, Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä. Simeoni on kiinnostavin ja ristiriitaisin hahmo veljeksistä, en vieläkään ole päässyt hänestä selvyyteen vaikka olen viime vuosina nähnyt 7 veljestä näytelmänä sekä Ryhmäteatterin 2017 version että Turun kaupunginteatterin 2017-2018 version, kummankin useamman kerran. Mikä on Simeonin matka? Onko Aleksis tämä Simeoni liehuparka, reppana, syntinen saatana kurja... vaiko Lauri, joka ryhmiksen versiossa lensi katossa Aleksis Kivenä tuolla Lapinlanhden mielisairaalassa? Mielestäni Simeoni on Aleksis K siksi, että hän on tuurijuoppo ja ettei hänellä ole onnellista parisuhdetta eikö edes avioliittoa - verrattuna muihin veljiin.... Mutta mikä on tuo matka saapasnahkatorniin?

Jos palaan itse maan pinnalle tuolta saapasnahkatornista ja kuun pinnalta Lucifeeruksen rinnalta ja siirrän katseeni eiliseen niin luento alkoi kuitenkin Hulttiosta, lahtarista nimeltä Marski.. Ja vertailtiin syntyjä syviä mannerheimilla ja Kivellä, alkukohtia. Mannerheimista on tehty sen 700 elämänkertaa, onko hän jokaisen laulun arvoinen... Keskisarja kiinnostui Marskin nuoruudesta, siks Hulttio. Hulttio eli Marskista ennen kuin hänestä tuli lahtariteurastastaja. Hulttio-kirja jonka minäkin ostin - vihermessuilta muistaakseni. Kun kirjakaupat alkavat täyttyä kaikesta muusta kuin kirjoista niin kukkamessuilla on hyvä myydä ja ostaa hienoa kirjallisuutta ;) wink wink. Ostin kaksi kukkarallista kassia. Kirjoja. Uusia, kovakantisia, halpoja.

Eilen 4.9.18 Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus eli Teemu Keskisarja luennoi tiistaimatinean kirjailijavierailulla Vuotalossa, Vuosalissa suht täydelle katsomolle, kaikille ei tainnut riittää istumapaikkaa, eikä rollaattoripaikkaa, osa seisoikin. Vuosaaren kirjastossa järjestetään mukavia kirjatapahtumia, tämä oli yksi niistä. Mukavaa, kuinka ihmiset jonottavat pääsyä tapahtumaan. Viihdyttävä ja kuivan mustan huumorin sävyttämä luento... Tärkeimpänä jäi mieleen kuinka tärkeä suomenkieli on, kuinka sitä pitää ylläpitää - kuka ääliö arpoi uuden kalliin kirjaston nimeksi oodi, miksi Tohloppi ei ole enää Tohloppi? Tärkein pointti oli se, ettei Kiveä unohdettu, vaan löydettiin uudelleen.   

Videoklippejä alempana kohokohdista muistin tueksi, että teksti olisi historiaa, ei mehevää marttyyri-legendaa: by Satu Ylavaara Photography 2018:




© Satu Ylavaara Photography 2018




© Satu Ylavaara Photography 2018





Ja instassa:


Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu




pakko lisätä tähän hieno Markku Tantun kuvittama kirjanen johon on koottu kaikki Seitsemöän veljeksen kertomat kansankieliset mehevät stoorit, unet ja unelmat, kuvitettuina:


Simeoni matkalla kuuhun Saatanan selässä. Ja muita Markku Tantun kuvituksia, Linnan hirmuinen isäntä -kirjassa

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Det Litterära Stockholm: Henning Berger

På Strandvägen, eller  i hörnet av Strandvägen och Grevgatan. Det Litterära Stockholm: Henning Berger. Tukholma koostuu kylteistä, joissa pyhitetään kirjoja, joiden tapahtumien polttopisteessä on huikea kaupunki, tuo naapurinkolii Tukholma ;) Happihyppelyä ottava moderni patsas on nimeltään Principio - Begynnelse ja se tuo mieleen ihanan elokuvan The Worlds End, jossa maa on vallattu xx toimesta :) Patsaan teki Federico Silva joka on antanut taustatukea Diego Riveralle. Lue lisää skulptur.stockholm ruotsiksi. Patsas pystytetty 2000. Federico Silva wikisivut espanjaksi.
                                 valokuvaaja Satu Ylävaara, Satu Ylavaara photography:




Strandvägen, Grevgatan, hörnet, kulmilla, kirjaploki, kirjaploki 2012, Det litterära Stockholm, Henning Berger, Fata Morgana, bok, literature, kirjallisuus, Tukholma, ruotsalainen, ruotsinkielinen kirjallisuus, Federico Silva, patsaat, valokuvaaja Satu Ylävaara, Satu Ylavaara photography.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Det litterära Stockholm. Carl Michael Bellman ja Skeppsbron

Nyt vuorossa Carl Michael Bellman ja tältä kohtaa läks paatti. Sanakirja ehdotti että "opiaatti" mutta ei nyt sentään. Ihanaa kuinka kirjoille ja kirjailijoille on pystytetty avatun kirjan muotoisia kylttejä ympäri ämpäri Tukholmaa. Täällä entiset dinosaurukset, nuo linnut, taistelevat roskaruuasta auringonlaskussa.
    Från svenska wikipedia: ”Det litterära Stockholm” " är Stockholms stads hyllning till författarna, som skildrat huvudstaden i sina böcker" Det litterära Stockholm. Och Skeppsbron från Stockholms hamnar. And Statue of the Sea God by Carl Milles on Skeppsbron Street in Stockholm.


¨











lauantai 15. huhtikuuta 2017

Kotimaisia naistenviihteen taitajia

Tämä kokoelma esittelee kronologisesti naisten lukemia viihdekirjoja, joita ovat kirjoittaneet etupäässä naiset. On vaikea keksiä nimeä, ehkä naistenviihde on kattavin. Koska se on naisilta naisille ja/tai naisista. Onko tämä rajaus seksistinen vaiko vain tarkka? Naistenviihde sisältää sekä romanttista kirjallisuutta että historiallista kirjallisuutta. Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu 1999.

Alkusivuilla mietitään samaa - miksi naistenviihde puuttuu tutkimuksista? Kirja julkaistu siis Princen vuonna 1999.... Tai ainakin tutkiminen on aloitettu myöhään.

Minusta on ihanaa että nainen saa sekä lukea että kirjoittaa mitä haluaa. Haluaisin lukea Martta Koskisen romanttisia tarinoita, joita hän kirjoitti nimimerkillä Maisu Koskio. Martta Koskinen oli siis viimeinen nainen joka teloitettiin Malmilla. Toistaiseksi. Ennen poliittisia ja yhteiskunnallisisa kirjoituksia hän kirjoitti mm romanttisia jatkokertomusta.

Tässä suurennuslasin alla suuri paikallinen kirjailija Väinö Kataja


Asiasanoja: kotimainen, naistenviihde, kotimainen kirjallisuus, kirjallisuus, BTJ Kirjastopalvelu 1999.

Kotimaisia naistenviihteen taitajia, Twitterissäni: