Ei mitään hajua minne olen tästä kirjoittanut, ja milloin olen tästä lukenut 60%. Luultavasti julkaisun jälkeen... Olen valinnut tämän luettavaksi, koska nautittavaa, romantiikkaa, hauska. Haikeakin. Positiivista. Kevyttä.
Mietin tätä elokuvana, jossa vaikka Lisa Frankensteinin pääpari. Tai May Decemberin könsikäs. Ehkä tämä toimisi elokuvana kuten se rämetytön tarina. On heteroromanssia: ujo, rauhallisen värisee villatakkiin pukeutunut tyttö joka viettää rauhallista elämää työskennellessä senioritalossa, myös kilpikonnien elämää seuraten. On paha poika, tai ainakin hyvännäköinen poika. On myös sateenkaarevaa tarinaa.
Esittelyteksti:
" Suloinen, omalaatuinen romanttinen komedia, joka todistaa, että rakkaus voi roihahtaa mitä epätodennäköisimmässäkin paikassa…
Ruthie on 25-vuotias ja työskennellyt senioritalon vastaanotossa vuosia. Hän asuu yhdessä työpaikkansa huoneistoista ja elää täysin pinttynyttä elämää kilpikonnien keskellä.
Kunnes eräänä päivänä hän kiinnittää huomiota pitkään, komeaan ja tatuoituun pomonsa poikaan Teddyyn. Mies on kaupungissa etsimässä työtä, jotta voisi säästää rahaa avatakseen unelmiensa tatuointistudion. Ruthie on sulaa vahaa Teddyn edessä, mutta sitten mies kommentoi Ruthieta mummomaiseksi.
Ruthie keksii täydellisen koston Teddylle. Kaksi vanhaa rouvaa tarvitsee uuden avustajan. Edelliset avustajat eivät ole kestäneet vaativia naisia paria päivää kauempaa. Toisin sanoen juuri sopiva työ Teddylle.
Sally Thornen esikoisromaani Totista leikkiä (The Hating Game) on noussut USA Today -lehden bestsellerlistalle ja sen käännösoikeudet on myyty 25 maahan. Kirjasta on myös tekeillä Peter Hutchingsin ohjaama elokuva. Thorne asuu aviomiehensä kanssa Australian Canberrassa talossa, jossa on ties kuinka paljon vintage-leluja, aivan liian monta tyynyä, kummitteleva nukkekoti ja maailman suloisin mopsi. "
Lainaus kirjasta:
"Ruthie, mitä helvettiä", Teddy ähkäisee olkapäätäni hyväillessään. "Nam." Hänen päättäväisyytensä alkaa horjua ja äänensä sammaltaa käheästi. Villatakkini olkapää keskeyttää hänen etenemisensä, ja hän ahmaisee sen kokonaan suuhunsa. Purskahdan nauruun, ja ääni kaikuu pihan kivimuurista.
"Älä syö villatakkiani. Tarvitsen sitä."
"En syö", Teddy lupaa, ja hänen kätensä liukuu kylkeäni pitkin.
Tunnen, miten hänen kätensä tarttuvat hameeni helmaan, ja jäykistyn kauttaaltani. Mitkä alusvaatteet minulla on? Valkoista puuvillaa. Teddy nousee seisomaan, ja minä horjahtelen jaloillani. "
#SallyThorne #Toinenensivaikutelma #HarperCollinsNordic #HarperCollins #lukukeskissä2021 #lukukeskissä2024 #lukeminen #kirjat #books #reading #kirjavuoReni2024 #kirjavuoteni2024 #kirjavuosi2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.