Hesarissa oli 18.03.2024 kirja-arvio, jossa osui silmääni kohta goottiromantiikkaa kirjoittaneesta Hanna Ongelinista

Hesarissa oli 18.03.2024 kirja-arvio, jossa osui silmääni kohta: "On oivallista, että kirjallisia löytöjä ja uusia tulkintoja tuodaan esiin, kuten kerrottaessa 1890-luvulla homoseksuaalisessa liitossa eläneestä ja goottiromantiikkaa kirjoittaneesta Hanna Ongelinista,"

No heti aloin hakea klo 18.22 hänestä infoa, ja Elisa Kirjassa olikin yksi hänen kirjoistaan sähkökirjana. Ostin sen omaksi ilmaisena versiona. 

Hanna Ongelin: ENNEN JA NYKYÄÄN 1. Kuvauksia naisen elämästä. Suomennos. Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1886. ISBN 978-952-282-505-6. E-kirjan toteutus: Elisa Kirja, 2012

On yhtä lailla surullista ja inspiroivaa taas kerran löytää menneisyydestä uusi naiskirjailija jonka uraa on sabotoitu, ja joka on unohdettu. 

Hesari: Kulttuuri| Kirja-arvio

" Rohkeat, menestyneet ja unohdetut

Suomalaisia naiskirjailijoita esittelevä tietoteos sisältää kiinnostavia löytöjä, mutta jää liian laajuutensa takia pinnalliseksi." Suvi Ahola HS klo 17:45 Tietokirja

Anne Helttunen ja Annamari Saure: Kynällä raivattu reitti. Suomalaisia kirjailijanaisia. SKS. 491 s.

Tuota SKS:n kirjaa ei saa sähkökirjana, joten kestää pitkään ennenkuin sen saa ostettua tai lainattua kirjastosta (kuukausien jonot). No. Eihän se lannista.

Palaan tähän siis myöhemmin. 

Sitten selasin Turun Sanomia:

"MUSEOVIRASTO/C.A. HÅRDH

Kirjailija Hanna Ongelin (1848–1893) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kollaasiin upotettu potretti on yksityiskohta Museoviraston kokoelmiin kuuluvasta luokkakuvasta. Teksti on Ongelinin novellikokoelmasta Skizzer och berättelser (1880)."

" Harva on kuullut Hanna Ongelinista, vaikka hän oli 1800-luvun tuotteliaimpia kirjailijoita. Kynän viemää -sarjan päätösosassa kerrotaan myös, kuka kirjoitti Suomen ensimmäisen romaanin ja miten Tuorlan kartano Piikkiössä liittyy kirjallisuuden syntyyn." 

HELI PELTONIEMI

Turun Sanomat

24.01.2021

Sekä

Kati Mustola: Sateenkaari-Suomi: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa

Kirjasampo: Elämäkertatietoa: 

" Hanna Ongelinin persoona ja tuotanto ovat erityisen mielenkiintoiset, sillä hän oli boheemi, jonka epäsovinnaista käytöstä ja ulkomuotoa ei voinut sovittaa aikakauden seurapiirielämän kuvioihin. Se oli myös tämän rohkean naisen tragedia. Aikalaiset pitivät sikareita polttelevaa, omituisesta pukeutunutta Ongelinia naiskirjailijan irvikuvana, eivätkä ymmärtäneet hänen lahjakkuuttaan.

Hanna Ongelin oli papintytär (s. Helsingin pitäjässä v. 1848), jäi kuusivuotiaana isättömäksi, kävi Helsingissä ruotsalaista tyttökoulua ja Taideyhdistyksen piirustuskoulua. Hän sai viran puhtaaksikirjoittajana senaatissa, elätti työllään myös äitinsä, mutta jätti viran pian ja antautui kokonaan kirjalliselle uralle. Toisin kuin useimmilla 1800-luvun naiskirjailijoilla hänellä ei ollut isän, aviomiehen tai perityn omaisuuden suomaa toimeentuloturvaa.

Hanna Ongelinin historialliset romaanit ja kertomukset ovat romanttisia ja viihteellistä, mutta keskeisenä teemana on aina naisen elämän vaikeus. Esikoisromaani Edvard och Edmund (1871) on kertomus perijättärestä, joka joutuu valitsemaan kahdesta kosijasta ja päätyy valinnassaan rakkauden vuoksi uhrivalmiiseen nuorukaiseen. Muodoltaan poikkeuksellinen on runebergiläiseen heksametrimittaan sommiteltu runodraama Helmi, Dramatisk dikt af H (1872). Tukholmassa ilmestyivät historialliset suurromaanit Ödets dom ja Den gamla fyrbåkens hemligheter (1882-83). Edellinen on sukutarina sankarittarinaan kaksi vieteltyä naista, äiti ja tytär, ja keskeistä on naisten välisen solidaarisuuden kuvaus. Teosta on nimitetty ”feministisiksi Välskärin kertomuksiksi". Jälkimmäisen keskeisiä hahmoja on nainen, joka ei halua alistua hänelle määrättyyn avioliittoon. Ruotsissa Ongelin saavutti kohtalaisen suosion toisin kuin kotimaassaan. Lukuisista kertomuskokoelmista näyttelyssä ovat mukana Skizzer och berättelser (1880), Ennen ja nykyään (Fordom och nu. Teckningar ur qvinnans lif, 1881, suom. 1886) ja På bölja och torfva (1891).

Naisen oikeus omiin ratkaisuihin ja henkisten kykyjen kehittämiseen on Hanna Ongelinin koko tuotannon lävistävä ajatus, ja omaksi kirjailijankutsumuksekseen hän määritteli itsetunnon herättämisen naisissa. Kaunokirjallisten teosten ohella hän kirjoitti nimimerkeillä Tyr Vesten ja Bror Abel lukuisia lehtiartikkeleita ja pamfletteja yhteiskunnallisista aiheista, mm. siveellisyys- ja raittiuskysymyksistä (Tankar i några samhällsfrågor, 1881 ja Babelstornet, 1889). Kritiikki suhtautui nuivasti Ongelinin tuotantoon, sillä hänen ulkoinen hahmonsa ja työnsä aatteellinen perusta näyttivät olevan sovittamattomassa ristiriidassa. Esim. Z. Topelius syytti kirjailijaa naisellisesta liioittelusta ja todellisen naisellisuuden puutteesta. Elämänsä viime vuodet Hanna Ongelin lienee elänyt sekä henkisessä että taloudellisessa ahdingossa ja hän kuoli Helsingissä 42-vuotiaana v. 1893 miltei täysin unohdettuna.

Lähteet:

Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.

Rajainen, Maija: Naisliike ja sukupuolimoraali. Keskustelua ja toimintaa 1800-luvulla ja nykyisen vuosisadan alkupuolella noin vuoteen 1918 saakka. Suomen Kirkkohistoriallinen Seuran toimituksia 91. Helsinki 1973.

"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990."

Kuvat alla BookBeat, Elisa Kirja, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Google: 

#hannaongelin #hesari #turunsanomat #sks #kynälläraivattureitti #suomalaisiakirjailijanaisia