Kazakstaniasta kajahtaa – muutakin kuin Borat: Sergei Lukjanenko: Yöpartio. Alkuteos: Notšnoi Dozor, suomentanut Arto Konttinen, 2012.
Itse ostin tämän kovakantisen vampyyri/fantasiakirjan Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen (VTKK) perinteellisestä venäläisestä joulumyyjäiset -tapahtumasta nimeltä joulujarmarkka – olihan takakannen mainoslauseen kirjoittanut itse Tarantino!
Halusin jotain paikallista ja hyvää luettavaa, joka potkii tuolin alta. Onhan Kaukaasiassa ja Äiti Venäjällä upea fantasian, kauhun ja absurdismin viitta, upeita ajattelijoita ja kirjailijoita – ja samalla hyvin jyrkkä koneisto joka tapaa toimittajia ja myös eläinten oikeudet on niin ja näin – eli päin persettä. Mitä saa sanoa, ja mitä kirjoittaa Klonkun talutushihnassa? Mitä kaikkea fantasia sisältää, ja eri toten vampyyrit, mitä symboloivat…
” Yöpartio on poikkeuksellisen vahva eepos.” sanoi innostuneena Quentin Tarantino.
"Ainutlaatuinen! Häkellyttävä sekoitus Dostojevskia ja Dawn of the Deadia!" New Statesman.
”Tähtien sota kohtaa Moskovan vampyyrit… sen pirulliset käänteet pursuavat sairasta, lihanhimoista riemua.” – New York Times.
” Moskovan kaduilla, tavallisten ihmisten keskuudessa, vaeltavat Muihin kuuluvat - velhot, noidat ja vampyyrit - joista osa on Valon, osa Pimeyden puolella. Normaalin ihmisten maailman lisäksi Muihin kuuluvat voivat halutessaan siirtyä Hämärään, joka on ihmisille näkymätön tietoisuuden tila. Aikoinaan osapuolet sotivat toisiaan vastaan, ja kun maailma oli tuhon partaalla, solmittiin hauras aselepo. Valon voimat muodostivat Yöpartion, joka pyrkii rajoittamaan Pimeyden voimien toimintaa, etteivät esimerkiksi vampyyrit metsästä ihmisiä luvatta. Pimeyden voimat taas muodostivat Päiväpartion, joka valvoo Yöpartion toimintaa. Antonin, Yöpartioon kuuluvan keskitasoisen velhon on karaistuttava tai hän menettää järkensä. Kaikki juonittelut, kompromissit, moraaliset dilemmat ja loputon työnteko raastavat hermoja. Eräänä iltana Anton huomaa metrossa nuoren naisen, jonka päälle on langetettu niin voimakas kirous, että se uhkaa raunioittaa koko Moskovan. Anton joutuu mukaan peliin, joka ylittää hänen kykynsä.
Tetralogian ensimmäinen osa Yöpartio on omaperäinen sekoitus vampyyritarinaa, fantasiaa ja kauhua. Se on Venäjällä kulttikirjan maineessa – suositumpi kuin Taru sormusten herrasta ja Harry Potter. Maailmanmaine alkoi kirjaan perustuvasta venäläisestä elokuvasta v. 2004 (ohj. Timur Bekmambetov) ja elokuvan jenkkilevitys vuonna 2006 räjäytti pankin.
Nykyään päätoiminen kirjailija Sergei Lukjanenko (s. 1978 Kazakstanissa) on alun perin ammatiltaan psykiatri. Hän on saanut lähes 50 kirjallisuuspalkintoa ja hänen teoksiaan on käännetty mm. saksaksi, englanniksi ja ruotsiksi, tsekiksi, puolaksi ja ukrainaksi sekä useille Kaukoidän kielille.(Into)”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.