tiistai 28. tammikuuta 2020

Hunter S. Thompson: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. VALO-lehden Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja inhoa Saigonissa

Ehtoolla pölhöpurkissa filmiversio. Muistakaa laitta hellekypärät! Tuubissa Gonzo journalismia! Hunter S. Thompson: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. Mitä. Tässähän on uusi kansi.

Hunter S. Thompson: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. Ehtoolla pölhöpurkissa filmiversio. Muistakaa laittaa hellekypärät! Tuubissa Gonzo journalismia!






Avaan VALO n:o 3 / 1985 uusi suomalainen aikakausi -nimisen lehden. Kannessa on kuva Frankensteinin hirviöstä, absintin vihreässä meikissään, ja vieressään on otsikko Frankensteinin taru - hirviötä metsästämässä.


Kannessa on lisäksi erilaisia kasaridrinkkejä mustaa taustaa vasten, sekä Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja inhoa Saigonissa. Aivan oikein, ahdistuneen gonzo-journalismin huurteinen isäpappa safarihatussaan kuuluu tämän tamperelaisen lehdykän kirjoittajiin. Mukana on upea juttu Divinestä [ = John Waters -elokuvien kiistaton 150-kiloinen transvestiittitähti joka 80-luvun puolivälissä esiintyi diskon kuningattarena kotikonnuillammekin ]. Lisäksi kerrotaan noin Oulun kokoisesta kaupungista, jossa " keskiluokka ajaa Polski Fiatilla töihin ja iltapäivällä takaisin. "


Kaupungin nimi on Auschwitz.


Sääli, ettei VALOn tyylisiä lehtiä - eikä journalismia - enää ole. Hätkähtäen katson mielisairaalan potilaitten tekemään taidetta - yksi kuvista näyttää aivan samalta kuin L. Onervan työ joka julkaistiin postikorttinakin. Mutta palaan Frankensteinin taruun. Mikko Apunen niminen toimittaja on sekä kirjoittanut että kuvannut oikeata Frankensteinin linnaa. Tuossa alkemistien kehdossa on syntynyt " keinotekoisesta ihmisestä haaveillut " Johann Konrad Dippel (1673-1734).



Kuinka upeata on lukea kuinka Dippel " halusi ostaa koko linnan alkemistisia salaisuuksiaan vastaan ja tehdä linnasta jättiläiskokoisen laboratorion. -- Reilut sata vuotta Dippelin kuoleman jälkeen englantilainen kirjailijatar näkee omituisen painajaisunen tiedemiehestä, joka luo ihmisen ruumiin osista." Linna näyttää upealta, kotoisalta... ajattelen ilkikurisesti...... .... mutta pysäytän työni. Koneeni ulvahtaa kiinni kuin peto kaltereitten väärällä puolella, voitettuna, ja alistettuna, mutta kuin tietäen, että näinä hiljaisina aikoina, kun koneeni saa levätä, se kerää voimaa, se kerää voimaa, näen unissa ja sarjakuvissa ja painajaisissani, ja tunnen kuinka se uhmaa minua, ja kääntyy lopulta minua vastaani. Rakas?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.