torstai 29. joulukuuta 2022

2021: Bloggariklubilla Miki Liukkonen ja Markus Leikola, 1300-grammainen romaani Elämä: Esipuhe, Mörkö sekä Pintaremontti 27.10.2021

Bloggariklubilla Miki Liukkonen ja Markus Leikola, 1300-grammainen romaani Elämä: Esipuhe, Mörkö sekä Pintaremontti 27.10.2021. Hyviä on keskustelut ja vastaajat. Liukkonen tuo sekä synkkyyttä ja huumoria, mustaa huumoria, ja tummanpuhuvaa estetiikkaa. Selvästi kalpeita poikia, kuten Baudelaire, Artaud, Veidt. Ja moni muu. Hän kuuluu niihin etuoikeutettuihin miehin joidenka yli tuhatsivuisia kirjoja julkaistaan. Ja painetaan. Minullakin tuo järkäle on. Kirjoja on myös sähkökirjoina.  Paisteklaseissaan kuten Dylan. Silloin kun Dylan oli kiinnostava.  Miki on kiehtova ilmiö. Itsensä näköinen. Piristävä, Suomessa. Hän sopii kentälle. Miki on brändi, mutta itsensä luoma ja synnyttämä. Kuten Frida Kahlo oli itsensä synnyttämä. Hän on myös somessa, tai ainakin silloin oli, kun seurasin, ja jakaa rehellisesti päivityksiään. Varmasti kateellinen armeija öyhöttäjiä on.

Saimme myös 1300 grammaisen ja 1300-sivuisen Miki Liukkosen romaanin Elämä: Esipuhe. Markus Leikola haastatteli tälläkin kertaa syvällisesti.

Markus Leikola haastatteli tälläkin kertaa syvällisesti. Miki Liukkonen on irti. Translitteroin tuonnempana keskustelut. Paitsi en löydä vihkoja. Tässä osa kuvista, ja videoklipeistä © Satu Ylavaara Photography 2021:




Nimmareita kirjoihin
Miki Liukkonen on irti.
© Satu Ylavaara Photography 2021

Fyysinen kirja on kaunis kanneltaan. synopsit, viittaukset ja tähtikartat tuntuvat sormilla, ja jatkuvat reunan, reunojen yli. 
Kalpeana kuin talvinen leivos, fyysinen kirja. 

Kansallisteatteri järjesti yhdessä kustantajan, kuten WSOYn kanssa näitä bloggariklubeja kirja- ja teatteribloggaajille, itse olen kumpaakin, ja enemmänkin, kuten elokuvat, sarjat ja popkulttuuri.
Kansallisteatterin vessajonossa irvistelee tässä Mörkö.
Miiko Nousiaisen Pintaremontti oli Kansallisteatterin päälavalla ensi-illassa 27.10.2021. Se olikin romanttinen komedia, ja siksi hyvä. 


Videoklippeinä




Sosialistisesta mediastani:






tiistai 20. joulukuuta 2022

Saara Turunen 14.05.2019 Helsingin kaupunginteatterilla kahvilla kirjailijan kanssa,

Helsingin kaupunginteatterilla kahvilla kirjailijan kanssa, vieraana Saara Turunen 14.05.2019. 4. maalisk. 2019 Varasin Viina hermot ja -kirjan sitten kirjastosta. Saara Turusen kirjat Helmetissä ovat myös väärällään varauksia, mukavaa. Hyvää kannattaa aina odottaa, kun ei ole varaa ostaa.. Miksi hirviönainen on niin vaarallinen? Saara Turunen, kahvilla kirjailijan kanssa Helsingin kaupunginteatterissa, haastattelijoina ja tulkitsijoina Aino Seppo, Heidi Herala ja Eija Vilpas. © Satu Ylavaara Photography 2019:



Viideoklippini:


© Satu Ylavaara Photography 2019


Sosialistisesta mediastani:

Miksi hirviönainen on niin vaarallinen? Saara Turunen, kahvilla kirjailijan kanssa Helsingin kaupunginteatterissa #hktfi #kirjallisuus @hktfi @SaaraTurunen @MedusanH pic.twitter.com/iww93vjfzw

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) May 14, 2019
 



Saara Turunen. Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla 2019

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Sehän on sääli, ettei missään ole jätetty infoa kirjamessuista vuodelta 2019. Kuvassa äärimmäisenä vasemmalla Saara Turunen, ainakin. Kirjakallion vieraana. Turusen näytelmistä olen nauttinut mm Q-teatterisssa, tästä trilogiasta, joka alkoi Tavallisuuden aaveista ja loppui näemmä Järjen hedelmiin. Tai ehkä nmäytelmiä voi sanoa myös triptyykiksi, jos laajentaa kulmaa Hieronymus Boschin triptyykkiin, Maallisten ilojen puutarhaan. 




Sosialistisesta mediastani:

Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika — Kymmenen myyttiä keskiajasta, 2019 Hgin kirjamessuilla

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika — Kymmenen myyttiä keskiajasta. Haastattelijana Juha Roiha. Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika — Kymmenen myyttiä keskiajasta. Haastattelijana Juha Roiha. Rakastan keskiaikaa, varsinkin pimeää sellaista, mutta minun fiilikseni taitavat olla sellaisia ei-keskiaikaisia. Ja aivan muualta tulleita. Siis myyttejä. 


Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika — Kymmenen myyttiä keskiajasta, Gaudeamus ehkä 2019

Tuoteryhmät: Historia

Palkitut teokset ja palkintoehdokkuudet

Kirjastoluokka: 91.6 Keskiaika

YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: keskiaika, myytit, stereotypiat, uskomukset, väärinkäsitykset, valtio (instituutio), kirkko (instituutio), valta, väkivalta, kulttuuri, sivistys, historiantutkimus, historia

Esittelyteksti

" Huppupäiset pyövelit katkovat ihmisten kauloja, noitia poltetaan, taikausko kukoistaa. Kirkko päättää kaikesta ihmisten elämässä ja maapallon uskotaan olevan litteä. Tällaista oli elämä keskiajalla - vai oliko sittenkään?

Ajatus pimeästä keskiajasta elää sitkeästi osana kertomusta modernin länsimaisen sivilisaation noususta. Keskiaika nähdään synkkänä kautena antiikin ja renessanssin loiston välissä, ja sille on varattu konnan rooli tarinassa yhteiskuntamme kehityksestä. Tätä väritettyä kuvaa on pönkitetty myös populaarikulttuurissa goottilaisesta kauhuromantiikasta moderniin fantasiakirjallisuuteen ja historiallisiin tv-sarjoihin.

Pimeä aika -teoksessa keskiajan asiantuntija Jaakko Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, jossa ihmiset eivät olleet vain väkivaltaisia tai kirkko tieteen kehityksen tiellä - ja miekkailu näytti aivan muulta kuin elokuvissa. "


Ari Turunen: Mulkerot – Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja, ja Eveliina Talvitie: Kovakuorinen, Into Kustannus. Helsingin kirjamessuilla 2019

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Ari Turunen: Mulkerot – Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja, Into Kustannus. Sekä Eveliina Talvitie: Kovakuorinen, Into Kustannus


Asiaan liittyviä tahi liittymättömiä viideoita ja muita jutskuja:   Into Kustannus 16.3.2019 Kirjailija Ari Turunen, kuka on yllätyksellisin historian hahmo, jolla on vielä patsas pystyssä? Kirjailija Ari Turuselle historian merkkihenkilöt eivät ole sankareita vaan pahoja poikia, joita kaikkia yhdisti yksi sama piirre. Heidän kanssaan ei kannattanut olla eri mieltä

Jussi Nikkilä: Näyttelijä, 27.10.2019: Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Jussi Nikkilä: Näyttelijä, 27.10.2019: © Satu Ylavaara Photography 2019:

Jussi Nikkilä oli hyväntuulinen ja -tyylinen messuilla. Koska Näyttelijä.

© Satu Ylavaara Photography 2019


Kulttuuriviikonloppu ja -rupeama vuonna 2019 kaikki oli toisin ennen koronaa, sai nauttia taiteesta, ja jopa tehdä sitä. 
25.10. teatterissa Turuus, 
26.10. teatterissa Tampereella,
27.10. kirjamessuilla Heltsingissä. 

Marko Lamberg: Noitaäiti — Malin Matsintyttären tarina, Helsingin kirjamessuilla 2019

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Marko Lamberg: Noitaäiti — Malin Matsintyttären tarina, SKS kirjat, 2019. Minulla aihe, ja ihminen oli tuttu kun Tukholmassa olen käveskellyt noitien ja noitavainojen paikoilla. Noitavainoista naapurimaassa ei ole pitkäkään aika. Ostin kirjan joululahjaksi isselleni tuolloin luultavasti. Tosin minulla oli hyvin vähän materiaalia, blogikirjoituksia lähinnä. On se hienoa, että tutkijat tutkivat. Itse käytän matkablogeissani kaikenlaista matskua, mm myyttejä, meheviä tarinoita. Mutta tutkijat louhivat historiaa. 

Haastattelijana Mirkka Lappalainen 27.10.2019.



Esittelyteksti SKS sivulta:

" Tukholmassa poltettiin vuonna 1676 noitana suomalainen nainen.

Kun Malin Matsintytär 1600-luvulla muutti Pohjanmaalta Ruotsin suurvallan pääkaupunkiin, ei hän osannut arvata miten elämä siellä tulisi päättymään. Tukholmassa vallinnut hysteerinen mustan magian pelko ja omien tyttärien valheelliset todistukset veivät Malinin lopulta noitaroviolle, eikä hän ollut ainoa - suomalaiset tunnettiin taikuutta harjoittavana kansana.

Marko Lambergin teos herättää henkiin vuosisatojen takaisen oikeusmurhan ja synkkiin noitavainoihin vajonneen pääkaupungin, jossa kulkutaudeista nopein oli pelko." 

Kustantaja: SKS Kirjat

Sarja: Kirjokansi 188

Painos: 2019

Julkaisuvuosi: 2019

Kieli: suomi

Sivumäärä: 327

Tuoteryhmät: Syksy 2019

Historia

Elämäkerrat

Keskiaika

Kirjastoluokka: 91 MAAILMANHISTORIA. EUROOPAN HISTORIA

YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: noitavainot, oikeudenkäynti, oikeusmurha, uhrit, naiset, suomalaiset, noituus, asenteet, moraalinen paniikki, marginaalihistoria, naishistoria, historia


maanantai 19. joulukuuta 2022

2019: Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja - Kirjoituksia ihmissyönnin historiasta: Kirjamessut 2019:

Oho, löysin nämä kuvat, aivan unohdin, että olin Helsingin kirjamessuilla Pasilan messukeskuksessa 2019. Kuten: Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja - Kirjoituksia ihmissyönnin historiasta, Salakirjat, 2019, ostin tämän kirjan joululahjaksi, itselleni.

Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja - Kirjoituksia ihmissyönnin historiasta
Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja - Kirjoituksia ihmissyönnin historiasta



Kulttuuriviikonloppu ja -rupeama vuonna 2019 kaikki oli toisin ennen koronaa, sai nauttia taiteesta, ja jopa tehdä sitä. 
25.10. teatterissa Turuus, 
26.10. teatterissa Tampereella,
27.10. kirjamessuilla Heltsingissä. 




Ja viideoitse, en nyt tiedä näiden videoiden plaatua:












Ja sosialistisesta mediastani:

Hgin kirjamessut Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja https://t.co/bAJCIdinxT käyttäen @YouTube

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) December 19, 2022 

Hgin kirjamessut Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja, osa 5 https://t.co/tK2jqSsAY6 käyttäen @YouTube

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) December 19, 2022







Itse kirjoista:


Artemis Kelosaari: Kannibaalikirja - Kirjoituksia ihmissyönnin historiasta, Salakirjat, 2019

" Kannibaalikirja: kirjoituksia ihmissyönnin historiasta on ensimmäinen suomalainen asiateos ihmissyönnistä, eräästä äärimmäisestä tabusta. Se etsii vastausta kysymykseen, mikä on kautta historian saanut ihmiset syömään toisia ihmisiä – ja miksi kannibalismi kiehtoo niin paljon, että sitä on kuvattu taiteessa ja viihteessä vuosisatojen ajan. Kannibaalien jäljillä kuljetaan Amerikan mantereen vanhoista kulttuureista Papua-Uuden-Guinean sademetsiin, haaksirikkoutuneilta purjelaivoilta kommunistisiin diktatuureihin, ja 1920-luvun Saksasta 2000-luvun alun Tampereelle. Valokeilaan pääsevät myös Hannibal Lecterin ja Leatherfacen kaltaiset kauhuhahmot.

Kannibalismin historian kartoittaminen on ihmisyyden rajojen kartoittamista sanan kaikissa merkityksissä. Se jättää meille lukuisia hankalia kysymyksiä: miten ihminen eroaa muusta luomakunnasta, ja mitä moraali tai ihmisluonto oikeastaan ovat? " lainaus salakirjojen sivulta. 


Kirjan sisällys:

Osa I – Fakta

1 – Rituaaleista vanhin?

Johdatus kannibalismin maagis-hengellisiin merkityksiin

2- Syö tai kuole

Kannibalismi vihoviimeisenä selviytymiskeinona

3 – He eivät piitanneet

Patologisten kannibaalien kieroutunut maailma

Osa II – Fiktio

4 – Söit oman sikiön

Tietoiset ja tietämättömät kannibaalit kirjallisuudessamme

5 – Ovatko lampaat lakanneet huutamasta

Elokuvien elegantit ja eläimelliset kannibaalit

6 – Johan tuli syötyä

Kannibaalit muualla populaarikulttuurissa






 

sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Kirjat 46/2022: Marko Hautalan Kirkkoväki, Haamu 2022. Sähkökirja, BookBeat 3.12.2022

No nyt alkoi perinteinen joulu, wanha pakanajuhla. Jokavuotisen joulutarinan luin, oli hapokkaan ilkeä, kylmäävän jännittävä ja vähintäänkin pahanhajuinen. Mukana tunnistettavaa kasarimuistoa.

Kirjat 46/2022: Marko Hautalan Kirkkoväki, Haamu 2022. Sähkökirja, BookBeat 3.12.2022







Camille DeAngelis: Bones & All (2016) joka on alkusysäys illan elokuvalle. Ihmiset ihmettelevät kuinka outoa tai huvittavaa on kuinka vegaani kirjoittaa romaanin kannibaaleista

Tällä hetkellä lukukeskissä on Camille DeAngelis: Bones & All (2016) joka on alkusysäys illan elokuvalle. Ihmiset ihmettelevät kuinka outoa tai huvittavaa on kuinka vegaani kirjoittaa romaanin kannibaaleista. Ja millaisen romaanin. Tässä vanhempi kansikuva. Sähkökirja. 

Kirja on lukukeskissä yhä, mutta se ei haittaa, koska elokuvassa tapahtumia, henkilöitä on vähän muutettu.


Eilen luin 1. luvun Camille DeAngelis: Bones & All, 2016. Pitää oottaa hillopäivää ennenkuin pääsee lukemaan koko kirjan. Sääli, ettei suomennettu. Ois ihan jees nähä leffa marraskuussa, vaikkapa festivaaleilla. Uusi kansi Bones and All on leffasta, sisältää maukkaan esipuheen... No sitten ostin sähkökirjan...

Bones & all kirjan rinnalla voi lukea wanha Kannibaalit, jota luen aina yksin mökillä ja uudehko kotim. Kannibaalikirja - kirjoituksia ihmissyönnin historiasta.
Ainoan Mad-lehdykän ostin kun Bram Stokerin Dracula tuli ensi-iltaan. Tosi häijy ruotsinlaivan Risteily. Astu laivaan!


Jännittäviä lukukokemuksia odotellessa: näitä jonotan, tai pidän lukujonossa herkumpia hetkiä varten: Yö kuuluu meille, Bones &, all, Kalmanperhon kutsu ja Sandman deluxe uudelleen 1-2, 6, 8-10. Lokakuussa 2022.





 
@sylavaa

Eilen luin 1. luvun Camille DeAngelis: Bones & All, 2016. Pitää oottaa hillopäivää ennenkuin pääsee lukemaan koko kirjan. Sääli, ettei suomennettu. Ois ihan jees nähä leffa marraskuussa, vaikkapa festivaaleilla. Uusi kansi Bones and All on leffasta, sisältää maukkaan esipuheen...

♬ alkuperäinen ääni - sylavaa




Bones and all hype, mm leffasta: