sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Minulla on kirjahyllyssä vanha kirja, Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonanmieli, wsoy-nuortenkirjat. Kävin myös Helsingin kaupunginteatterilla

Minulla on kirjahyllyssä vanha kirja, Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonanmieli, wsoy-nuortenkirjat, vuodelta 1974. Se on pelottava kirja, mutta ehkä siihen piti palata kun kävin katsomassa Helsingin kaupunginteatterin esityksen Veljeni Leijonanmieli.

Helsingin Kaupunginteatteri, suuri näyttämö: Veljeni Leijonamieli ⭐⭐⭐⭐⭐ Bravo! Rakastettu klassikkosatu: Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli. Laatua lastenteatteriin, vaikkapa tällä tavalla. Lastenkirjoissa ei saa käsitellä kuolemaa, paitsi sitten meillä on Astrid Lindgren, joka kirjoittaa, kuvittaa mieliimme näin surullisen sinisen kaunista tarinaa luopumisesta, sairastumisesta, yhteisöstä perheestä ja samalla myös tyranneista. Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä alkaa esitys Veljeni Leijonamieli sopivaan aikaan, klo 18.30, että ehtii lapsikatsojat ja -näyttelijät ajoissa kotiin. Esitys, esityksen lavastus näyttää päiväkodilta ja lasten tekemältä teatterilta, mikä ei ole tässä negatiivisesti sanottu, päin vastoin. Linnat, vallit ja ihan tavalliset kodit koostuvat ja muuntuvat pehmeistä, joustavista vaahtomuovipaloista, kolmioista ja kuutioista muodostuu kaikenlaista rakennusta, interiööriä ja pömpöösiä. Niin kuin lasten mielikuvituksella. Voi tehdä ja kuvitella kaikenlaista.  Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos paljon! 

Helsingin kaupunginteatterilla oli sinisiä heppoja...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.