Luetut kirjat 94/2025: JP Koskinen: Hiljainen sydän, Storytel Original 2022 ⭐⭐⭐⭐ (sähkökirja), ja JP Koskinen: Hiljainen sydän, Haamu 2025 🎃🎃🎃🎃 pokkari. Pehmytkantinen.
Koskisen kirja sopii hyvin halloweenin aikaan kauhuromaanina joka ilmestyi ensin pelkästään ja eksklusiivisesti lukuaikapalvelu Storytelissä 2022, mutta sittemmin myös painettuna kirjana, jonka sain kustantamolta, kiitos siitä ja tähän Mainos-tarran paikka. Historiallinen romaani sopii sekä digimaailmaan että fyysisenä matkaseuralaisena. Kummassakin kirjassa on oma kantensa. Kauhukirja on myös dekkari, ja goottilainen rakkaustarina. Jouhevasti, ja uskottavasti siirrytään, vaikka sivunumeroita ei ole yli kahtasataa.
Lukukokemuksena ja hybridinä 4/5 tänään 25.10.2025.
Storytel Original 2022 kirjan kansi: Terhi Haikonen / Ferly.
Fyysisen kirjan kansikuva Nalle Mielonen 2025, ja siinä on kielojen keskellä punainen, kiiltävä sydän.
ISBN 978-91-8068-078-3
Ensimmäisillä sivuilla matkataan 1800-luvulle, ja suomenkielisen teatterin syntyyn, Aleksis Kiven Leaan. Tämähän on kiehtovaa, kun kävin katsomassa Kom teatterissa Juha Hurmeen Making of Lean!
Lainaus sähkökirjasta s 3:
" Armon vuosi 1868 oli mennyt lopulta näytelmiä harjoitellessa, kun Carlsson oli pitänyt Nya Teaternia jaloillaan. Sebastian oli Marian kanssa alkanut praktiseerata Leaa varten, ja se oli ollut sangen mukavaa. Näytteleminen vei ajatukset pois ahdingosta ja Sebastianista Aleksis Kiven näytelmä oli erittäin hyvä. Lean rooli sopi Marialle oikein mainiosti ja Sebastianin oli helppo näytellä Leaa rakastavaa Aramia. Kun tunne oli aito, se näkyi kyllä katsomoon saakka. Mutta lopulta kaikki toiveet olivat luhistuneet, ja ensi-ilta oli jäänyt heidän osaltaan haaveeksi "
#JPKoskinen #Haamukustannus #Storytel #jännitys #dekkarit #rikosromaani #kirjavuosi2025 #kirjavuoteni2025 #lukeminenkannattaaaina #lukeminen #kirjavuoReni2025 @haamukustannus #goottilainen #synkkä #historiallinen #skräckö
Lainaus sähkökirjasta s 3:
" – En halua muistaa. Tällä hetkellä Nya Teaternissa valmistellaan illan näytöstä. Sinun pitäisi olla lavalla, samoin minun. Mutta tässä me olemme, matkalla Turkuun ja Luoja yksin tietää, mikä kohtalo meitä sen jälkeen odottaa.
– Älä mieti sitä. Onhan meillä nyt sentään hyvä pesti, ei tarvitse kuolla nälkään.
– Hyvä pesti? Vahdimme majakkaa Jumalan hylkäämällä luodolla. Skräckö tuskin näkyy edes kartassa.
Sitä Sebastian ei voinut kiistää. Skräckö oli ulkosaaristossa Ahvenmaan pohjoispuolella, kaukana kaikesta. "
Asetelma sopii hyvin Kingin Hohdon lukeneille, ja Bergmanin leffan Seitsemäs sinetti nähneille. Näinhän sitä luulisi.
Skräckö on upea nimi, Kauhusaari. Aina kun olen menossa Västeråsiin, niin nauran tiekyltille jossa lukee Mörkö. Siis ö joka on mörk. Eikä suomalainen mörkö. Eikä Tove Janssonin Mörkö. Ja kuinka Valtaistuinpeli-fantasian kirjoittaja keksi tarinaansa Westerosin... Mutta asiaan.
Aviopuolisot Maria ja Sebastian ovat näyttelijöitä. Mutta on ankara vuosi. Kuten Seitsemännessä sinetissä niin tässäkin oli kolmiodraamaa.
Kieli on mukavaa, sminkata, paperossi. Yhtymiä voi olla Eggersin nokisen mustavalkoiseen leffaan The Lighthouse ja Birdin mustan huumorin kauhuelokuvaan Erämaa syö miestä. Eristyneisyys, miten selviät.
11. luvussa olemme jo nykyajassa, ja Sebastian on helsinkiläinen poliisi, ja eläköitymässä. Hän vihaa turhia härpäkkeitä, kännyköitä, peliääniä, jatkuvaa räpläämistä, kuin koko ihmisjoukko olisi muuttunut zombieiksi, joka toistaa vain samaa liikettä pieneem ruutuun tuijottaen. Mieleen tulee komisario Palmun aika, jolloin oltiin myös murroksessa. Mieleen tulee myös sarjakuvasta tehty TV-sarja Bodies, jossa sama kroppa ilmaantuu eri aikakausina, olikohan näin. Mutta synkästä menosta nautin. Sebastian on selviytyjä. Mutta onko hän ainoa lajiaan? Miksiköhän mietin Komisario Palmun mustavalkoisten elokuvien sisältämää ajankuvaa, murrosta, kun on uusi nuorisokulttuuri, eikä poliisia tai vanhempia ihmisiä enää pelätä eikä kunnioiteta. Uusia tornitaloja nousee, muttei poliisin palkoilla niitä osteta. Mm Sompasaareen ja Kalasatamaan. Yhden nimi on sopivasti Majakka, jonne Johannes Ekholmin romaani Päähenkilö myös sijoittuu. Helsinki voi olla eriarvoinen paikka, kenellä on varaa mihinkin. Ja kenelle palkkiot menevät. Kun tornitalojen tekijät säästävät kustannuksissa. Kun on alihankkijoita, ja harmaata työvoimaa joka on "helpompaa" ja halvempaa.
Edelliset lukemani Koskiset oli Hautakello ja Paholaisen vasara. Seuraava jonossa on Ted Bundy, jossa tässä viitataan.
Fyysinen kirja on jaettu osiin:
I OSA SKRÄCKÖ 1868
II OSA HELSINKI 2022
Sähkökirjassa näitä jakoja ei ole.
Lainaus sähkökirjasta s 18:
" Maailma oli kuin valaisematon näyttämö, jonka kaikkia salaisuuksia ihminen ei voinut tietää. "
(fyysisessä kirjassa sivulla 27)
Shakespearläisittäin maailma on näyttämö, ja Sherlock Holmesin tavoin ihmetellään sitä suurinta mysteeriä, kuolemaa. Arkkitehtoorisesti olemme uudessa Helsingissä, kuinka Helsinkiä möyritään, moukaroidaan, myllätään ja taotaan, nousee tornitaloja, on toisaalta Konepaja uudelleenkäyttöä ja -asutusta, toisaalta uusia ostoshelvettejä kuten Tripla, mutta jossa voi myös hengata ostamatta, ja suojassa sateelta ja tuiskulta. Toisaalta tyhjä, ja kukaties homehtuva Hartwall areena. Uusia hirvityksiä on kuten Grand Central hotel. Kuka tarvitsee lisää hotelleja Helsinkiin? Minä ihmettelen, ei suinkaan päähenkilö Sebastian.
Taustaa kustantamolta Haamu:
JP Koskinen: Hiljainen sydän
Kauhu, fantasia, aaveet
Tuotteen kuvaus
Vuosi 1869. Viimeinen nälkävuosi on juuri selätetty. Maria ja Sebastian karkaavat itse aiheuttamaansa seurapiirikohua ulkosaaristoon. Turvan sijaan he kohtaavatkin oudon tartuntataudin, joka vie Marian, mutta tarjoaa Sebastianille ikuisen elämän. Sen hintana on kuitenkin kammottava nälkä.
Vuosisata vaihtuu kerran ja toisenkin, ja Sebastian jatkaa outoa elämäänsä. Hän oppii hallitsemaan nälkäänsä ja piileskelee tavallisten elävien keskellä. Hän toimii rikostutkijana ja kohtaa murhasarjan, jonka yksityiskohdissa on jotakin huolestuttavalla tavalla tuttua.
Onko Sebastian sittenkään ainoa lajissaan? Kuka on toinen nälkäinen, joka ei ole oppinut peittämään todellista luontoaan?
JP Koskisen Hiljainen sydän sykkii perinteiselle dekkarille, zombitarinoille ja ikuisen elämän mysteereille. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa painetussa muodossa.
Hiljainen sydän | JP Koskinen | Kansi Nalle Mielonen | 228 s. pehmeäkantinen | ISBN 9789527413692 | 2025
JP Koskinen on monipuolinen, taitava ja palkittu kirjailija, joka ammentaa aiheita historiasta, uskonnosta, vallasta ja vieraudesta, eikä kaihda yliluonnollisiakaan vivahteita. Tutustu tarkemmin: jpkoskinen.com
Nalle Mielonen on graafinen suunnittelija, jonka intohimoina ovat elokuvajulisteet ja kauhu. Tutustu tarkemmin: nallemielonen.com
