Simeoni matkalla kuuhun Saatanan selässä. Ja muita Markku Tantun kuvituksia, Linnan hirmuinen isäntä -kirjassa

Simeonin matka on aina kiehtonut minua. Hän ehti ennen Neil Armstrongia. Varmasti ehti ;)

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin lisuke nimeltä Linnan hirmuinen isäntä, jossa veljesten tarinoita ja unia, kuvitettuina. Kuvitus: Markku Tanttu, SKS, SKSkirjat. Tämä pikku kirja maksoi 2€, kirjamessuilta 2017.

Pidän kirjoista joissa on kuvituksia. Pidän kirjoista myös missä ei ole kuvituksia.

Tämä on erikoinen opus, koska se sisältää Jukolan jullien kertomat tarinat, sadut ja unet.

Muita tviittauksia:

oho. Onko Tolkien lukenut myös #7veljestä? #aarre #precious #peikko #Klonkku #seitsemänveljestä pic.twitter.com/vqFvBFPv9t

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 21. maaliskuuta 2018

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on näyttelijälle ryhmätyön juhlaa | Vei... https://t.co/sNM24rQKjA käyttäjältä @YouTube

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 16. maaliskuuta 2018

Pilou Talk at Suomalainen kirjakauppa, Hellsinki 20.3. Arto Halonen, Pilou Asbaek & Kevin Frazier

Pilou Talk Suomalaisessa kirjakaupassa, Helsingissä, 20.3. eli lavalla elokuvaohjaaja Arto Halonen, näyttelijä Pilou Asbaek ( Vallan linnake, Game of Thrones ) & kirjailija Kevin Frazier olivat pyhäpuvuissa, melkein ja markkinoimassa yhteistä tuotostaan elokuvaa ja kirjaa Suojelusenkeli - the Guardian angel. Tärkeintä on mehevä tarina. Eikun tositarina.

Pilou Talk at Suomalainen kirjakauppa, Hellsinki. Ja sometin - viivana ;)

Pilou Talk 😂 at #Suomalainenkirjakauppa, Hellsinki 20.3. Arto Halonen, Pilou Asbaek & Kevin Frazier #goT pic.twitter.com/vTMoOczGXK

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 20. maaliskuuta 2018

#PilouTalk w/ #moviedirector #ArtoHalomen, #GameofThrones #GoT og #Vallanlinnake aka Borgen #actor #PilouAsbaek and #author #KevinFrazier, at #suomalainenkirjakauppa #bookstore #Helsinki 20.3.18 #books #kirjat #kirjaploki2018, #suojelusenkeliromaani #hypnoosi #rikostarina, #blackandwhitephotography. #actors #directors #manipulation. #authors.

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu Maalis 20, 2018 kello 11.05 PDT

2018, 2016: Vesiraukka, Klonkku ja Näkki.

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Vieläkin pelkään vettä, varsinkin järveä. Kyllä minä uin järvessä, mutta kunnioitan sitä.

Tolkien oli kova poika varastamaan, ja Klonkku onkin enämpi tai wähempi suora lainaus saamelaisten mytologian Vesiraukasta (Čáhcerávga). Vesiraukka tuli tutuksi Ante Aikion Aigi-saagasta. Antea olen käynyt kuuntelemassa kirjastoissa, juurikin etelän vetelisissä kirjastoissa, joissa hän on tästä kertonut. Pasilassa oli myös näyttely, jossa oli komeat kuvat saamelaisten mytologian hurjimmista hahmoista. Ei liene oppineelle opettajalle vaikeus löytää Vesirukkaa Pohjoisesta, ja liittää omaan saagaansa. Löysihän Tolkien myös Kalevalan tarinat ja erityisesti Seppä Ilmarisen takoman... Sammon. Joka tässä on sormus.

Näkistä. Onhan Britanniassa esim. Vanha Erkki hauen muotoinen... 1970-1980-luvuilla ns akkojen tarinat olivat ne upeat tarinat: yliluonnolliset. Omissa muistoissani ja mielikuvituksessani ne ja ns. urbaanilegendat ja hämärän rajamailla -tyyppiset jaksot menivät sekasin.

Huomasin vuonna 1988: pohjoisen tarinan kertojia ei kohta enää ole kertomassa, eikä perinteen jatkajia. Kukaan ei kerro enää hammajaisista eikä Kreivin piruista. Samuli Paulaharju purjehti ennen muinoin maillemme tallentamaan. Vanhat äijät vaiensivat naiset, etteivät tarinat siirtyneet paperille eikä tutkijoiden silmille. Yksi kauhein kuulemani asia, että ihmistä pidettiin navetassa, karsinassa näkyi uusimmassa American Horror Storyn kaudessa Roanoke. tästä lisää kauhublogissani.

Shape of water ja Abe Sapien - viehättävät vesihirviöt sarjakuvissa ja leffoissa... Mustan laguunin hirviö jaksaa kantaa muutakin kuin halkoja.

Ante Aikio Pasilan kirjastossa. Vesiraukkaa tympii että on taas kaiuttimien takana, niin kuin piilossa...

Goranuksen sivulla hahmot esitetään Vesiraukka joka on tuttu Ante Aikion saagasta

" Vesiraukka on hukkuneen ihmisen kuvajainen. Se on katkeroitunut ihmisille kohtalostaan ja haluaa kostaa oman kuolemansa kaikille eläväisille, joita se kulloinkin joutuu kohtaamaan. Siksi ihmisten ja eläinten on parasta pysyä mahdollisimman kaukana sen elinpiiristä. Se yrittää usein houkutella ihmisiä hukkumaan vedenalaiseen valtakuntaansa. Erityisen kiinnostunut se on lapsista, joilla muuten olisi pitkä elämä edessään. Lasten vanhempien onkin neuvottava lapsia ja pidettävä huoli siitä, etteivät nämä menisi itsekseen uimaan tai leikkimään veden äärelle, koska silloin raukka saattaisi temmata heidät mukanaan syvyyksiin.

Kaiken kaikkiaan vesiraukka on erittäin ikävystynyt, pitkästynyt ja surullismielinen olento, jolta ei sääliä liikene. Eläväisen elämää se ei voi enää saada takaisin, joten sen mielestä eivät muutkaan olennot ansaitse elää tavallista elämää. Olento asustelee joissa, järvissä, merissä ja jopa pienemmissä vesissä, kuten lammissa ja kaivoissa. Usein sen kuullaan huutavaan vedeltä päin, mutta sen näkeminen onkin sitten monin verroin harvinaisempaa. Ne, jotka vesiraukan ovat nähneet, kuvailevat sen olevan joko miehen tai naisen alastoman ruumiin, jolla voi olla pitkä nenä, iso suu tai pitkät hiukset. Puhuvatpa jotkut vartalossa kasvavista vesikasveistakin. Havainnot poikkeavat paljolti toisistaan, eikä kukaan ole päässyt kovin tarkkaan mittailemaan vesiraukkaa katsellaan.

Kuulipa kerran eräs vesiraukka miehen pyytelevän kalakaveriltaan puukkoa kalojensa perkaamiseen. Vesiraukka kuuli pyynnön sanasta sanaan ja alkoi toistella miehen kysymystä järveltä käsin. Mies kyllästyi kuuntelemaan raukan matkimista ja päätti tehdä asialle jotain. Hän keitti padan täyteen kiehuvaa vettä ja jäi rantakivien taa väijyksiin – odottamaan huutelijaa saapuvaksi. Viimein, jonkun ajan kuluttua Vesiraukka nousi rantaan ja mies kippasi kiehuvan veden kalliolta olennon päälle. Otus juoksi kirkuen takaisin järveen, eikä sen koommin huudellut turhia järven selältä.

© Goranus Oy 2013. All rights reserved "

Kittelsen on eräs arvostamistani taiteilijoista Pohjoisessa. Kittelsenin Näkki, tässä on nousemassa vedestä Hakaniemestä.

#Vesiraukka #Čáhcerávga, #näkki veden haltija, veteen hukkuneen ihmisen haamu tai kuvajainen, on kateellinen elävillhttps://t.co/ACFoLZfrE1

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. tammikuuta 2017

Oikein hyvvää Tolkienin synttäriä! Tiesitkö, että meillä oli #Vesiraukka kuten tässä #AnteAikio/n #Aigi-sarjassa jo kauan ennen #Klonkku/a pic.twitter.com/9CS3UWtO6l

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. tammikuuta 2017

Kittelsenin #Näkki mainostaa pohjoisen maagisuutta @AteneumMuseum pic.twitter.com/9ZBzqeryZl

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 16. huhtikuuta 2017

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli #Näkki: #kauhu muistoissani ja #KauhuConhttps://t.co/eybwzR8Yky

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 2. huhtikuuta 2017

#Näkki hiding under the water.. #blackandwhite #landscape escape #alppipuisto 23/7/16 pic.twitter.com/iqijxmKZtI

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 23. heinäkuuta 2016

#Čáhcerávga #Vesiraukka #Vesirukka eikun Ryhmiksen #Klonkku - #Gollum #Ryhmis https://t.co/flTPt1Cmbg käyttäjältä @YouTube

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 4. tammikuuta 2017

Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta: Ante Aikio Pasilan kirjastossa

Helsingissä torstaina 15.9.2016 esiintyi mm Ante Aikio esitellen omaa perintöänsä ja saagaansa: Aigi-kirjasarjaa, josta on ilmestynyt Jänkäjärven syöverit (2013) ja Lovi (2015). Pasilan kirjastossa kuulimme myös joikua. Goranus kustannus. Kuvituksissa mm Njavezan. Järjestäjänä mm City-Sámit. Lue lisää: Ry City-Sámit Ry | Buresboahtin!  Mukana myös  Saamelaiskulttuurikeskus Helsinkiin -hanke. Keywords: Sápmi, joiku, drum, Lapland, Samiland, heritage, culture, indigenous, saga, fantasy books.

valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography

valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography

Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta,  Pasilan kirjasto, Helsinki


lainaus Goranus/hahmot -sivulta:

"Njavezan

Elipä aikoinaan Njavvis-niminen mies, joka onnistui naimaan itsensä Beaivin(auringon) kauniin tyttären. Tyttöä alettiin puhutella Njavezaniksi. Jonkun ajan kuluttua Njavezan tuli raskaaksi Njavvisille, mutta ikäväkseen mies tuli murhatuksi yhdessä kuun tyttären Hahtezanin puolison kanssa ennen lapsen syntymää. Hahtezan oli yhtaikaisesti raskaana Njavezanin kanssa ja suurin piirtein samoihin aikoihin he sitten synnyttivät lapsensa – Njavezan sai pojan ja Hahtezan tyttären. "

lainaus Messis-sivulta:
" Kirjailijahaastattelussa Ante Aikio
Kirjaston 2. kerroksessa on näyttely saamelaisen mytologian hahmoista.
Kirjailija Ante Aikio, Aigi-sarjan luoja, kertoo hahmoista sekä kirjoistaan
Jänkäjärven syöverit (2013) ja Lovi (2015).
Lopuksi Ante Aikio esittää perinteisiä joikuja rummun säestyksellä.
Tapahtumassa on myös saatavilla Aigi-kirjoja."

lainaus FB-tapahtumasta:

"Juuret! Saamelainen kultturi-ilta on elävän saamelaiskulttuurin juhlaa. Ohjelmassa on mm Hilda Länsmanin konsertti ja Ante Aikion kirjailjahaastattelu, jonka lopuksi Aikio esittää joikuja rummun säestyksellä.

Illan aikana pääsee myös pelaamaan seikkailupeliä ja tutustumaan kolttasaamelaiseen juurikäsityöhön.

Bures boahtin ~ Puä´đ tiõrvân ~ Pyereestpuáttim ~ Tervetuloa!  "

lainaus Pasilan kirjaston sivulta;

"Juuret Saamenmaassa

Syyskuu on Juuret Saamenmaassa -teemakuukausi Pasilan kirjastossa. Kuukauden ajan kirjastossa voi tutustua saamelaiseen taiteeseen, käsityöhön, kieleen ja kulttuuriin useassa muodossa: mytologian hahmoista multimediateoksiin ja kuvataiteesta perinteisiin käsitöihin.

Saamelainen kulttuuri on elävää kulttuuria. Sen voi hyvin todeta Pasilan kirjastossa, sillä teemakuu tuo kirjastoon mm. joikua ja kolmea maassamme puhuttavaa saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Näyttelyt:

Severine Cuénod, kuvataidetta – Galleria, 1. krs
Kolttasaamelaista perinnekäsityötä – Galleria, 1. krs
Susanna Ruotsalainen & Johanna Ruotsalainen, multimediataidetta, valokuvia, grafiikkaa – S-point, 1. krs
Pohjoissaamelaista perinnekäsityötä – Allas, 1. krs
Sami Myths by Goranus & Ante Aikio, maalauksia, grafiikkaa – Näyttelytila, 2. krs
Pasilan kirjaston saamelaisaiheista aineistoa – 1-2 kerroksen porrastasanteella

Teemakuukauden järjestää City-Sámit ry yhdessä Pasilan kirjaston kanssa.
Juuret Saamenmaassa -näyttely on osa City-Sámit ry:n Saamelaiskulttuurikeskus Helsinkiin -hanketta.
 "

Juuret! Saamelainen kulttuuri-ilta,  Pasilan kirjasto, Helsinki

valokuvat Satu Ylävaara, Satu Ylavaara Photography
valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara