torstai 8. maaliskuuta 2018

Vesiraukka, Klonkku ja Näkki.

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Vieläkin pelkään vettä, varsinkin järveä. Kyllä minä uin järvessä, mutta kunnioitan sitä.

Tolkien oli kova poika varastamaan, ja Klonkku onkin enämpi tai wähempi suora lainaus saamelaisten mytologian Vesiraukasta (Čáhcerávga). Vesiraukka tuli tutuksi Ante Aikion Aigi-saagasta. Antea olen käynyt kuuntelemassa kirjastoissa, juurikin etelän vetelisissä kirjastoissa, joissa hän on tästä kertonut. Pasilassa oli myös näyttely, jossa oli komeat kuvat saamelaisten mytologian hurjimmista hahmoista. Ei liene oppineelle opettajalle vaikeus löytää Vesirukkaa Pohjoisesta, ja liittää omaan saagaansa. Löysihän Tolkien myös Kalevalan tarinat ja erityisesti Seppä Ilmarisen takoman... Sammon. Joka tässä on sormus.

Näkistä. Onhan Britanniassa esim. Vanha Erkki hauen muotoinen... 1970-1980-luvuilla ns akkojen tarinat olivat ne upeat tarinat: yliluonnolliset. Omissa muistoissani ja mielikuvituksessani ne ja ns. urbaanilegendat ja hämärän rajamailla -tyyppiset jaksot menivät sekasin.

Huomasin vuonna 1988: pohjoisen tarinan kertojia ei kohta enää ole kertomassa, eikä perinteen jatkajia. Kukaan ei kerro enää hammajaisista eikä Kreivin piruista. Samuli Paulaharju purjehti ennen muinoin maillemme tallentamaan. Vanhat äijät vaiensivat naiset, etteivät tarinat siirtyneet paperille eikä tutkijoiden silmille. Yksi kauhein kuulemani asia, että ihmistä pidettiin navetassa, karsinassa näkyi uusimmassa American Horror Storyn kaudessa Roanoke. tästä lisää kauhublogissani.

Shape of water ja Abe Sapien - viehättävät vesihirviöt sarjakuvissa ja leffoissa... Mustan laguunin hirviö jaksaa kantaa muutakin kuin halkoja.






Kuvahaun tulos haulle shape of water


Ante Aikio Pasilan kirjastossa. Vesiraukkaa tympii että on taas kaiuttimien takana, niin kuin piilossa...


Goranuksen sivulla hahmot esitetään Vesiraukka joka on tuttu Ante Aikion saagasta

" Vesiraukka on hukkuneen ihmisen kuvajainen. Se on katkeroitunut ihmisille kohtalostaan ja haluaa kostaa oman kuolemansa kaikille eläväisille, joita se kulloinkin joutuu kohtaamaan. Siksi ihmisten ja eläinten on parasta pysyä mahdollisimman kaukana sen elinpiiristä. Se yrittää usein houkutella ihmisiä hukkumaan vedenalaiseen valtakuntaansa. Erityisen kiinnostunut se on lapsista, joilla muuten olisi pitkä elämä edessään. Lasten vanhempien onkin neuvottava lapsia ja pidettävä huoli siitä, etteivät nämä menisi itsekseen uimaan tai leikkimään veden äärelle, koska silloin raukka saattaisi temmata heidät mukanaan syvyyksiin.

Kaiken kaikkiaan vesiraukka on erittäin ikävystynyt, pitkästynyt ja surullismielinen olento, jolta ei sääliä liikene. Eläväisen elämää se ei voi enää saada takaisin, joten sen mielestä eivät muutkaan olennot ansaitse elää tavallista elämää. Olento asustelee joissa, järvissä, merissä ja jopa pienemmissä vesissä, kuten lammissa ja kaivoissa. Usein sen kuullaan huutavaan vedeltä päin, mutta sen näkeminen onkin sitten monin verroin harvinaisempaa. Ne, jotka vesiraukan ovat nähneet, kuvailevat sen olevan joko miehen tai naisen alastoman ruumiin, jolla voi olla pitkä nenä, iso suu tai pitkät hiukset. Puhuvatpa jotkut vartalossa kasvavista vesikasveistakin. Havainnot poikkeavat paljolti toisistaan, eikä kukaan ole päässyt kovin tarkkaan mittailemaan vesiraukkaa katsellaan.

Kuulipa kerran eräs vesiraukka miehen pyytelevän kalakaveriltaan puukkoa kalojensa perkaamiseen. Vesiraukka kuuli pyynnön sanasta sanaan ja alkoi toistella miehen kysymystä järveltä käsin. Mies kyllästyi kuuntelemaan raukan matkimista ja päätti tehdä asialle jotain. Hän keitti padan täyteen kiehuvaa vettä ja jäi rantakivien taa väijyksiin – odottamaan huutelijaa saapuvaksi. Viimein, jonkun ajan kuluttua Vesiraukka nousi rantaan ja mies kippasi kiehuvan veden kalliolta olennon päälle. Otus juoksi kirkuen takaisin järveen, eikä sen koommin huudellut turhia järven selältä.

© Goranus Oy 2013. All rights reserved "

Kittelsen on eräs arvostamistani taiteilijoista Pohjoisessa. Kittelsenin Näkki, tässä on nousemassa vedestä Hakaniemestä.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti