sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Kenen joukoissa seisot, kirjailija? #kirjaploki

Kenen joukoissa kaaduit? Hesarin artikkelissa hämmästyin valkoisten puolella olevia kirjailijoita, älykkäitä, luovia, boheemeja, empaattisia, oman tien kulkijoita, rohkeita sanansäilän käyttäjiä tahi korpikirjailijoita, joista osa suosikkejani kuten Eino Railo, jonka teos Haamulinna : aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta on yksi arvokkaimpia kirjoja mitä omistan, olenhan kauhuromantiikkaan ja goottilaisuuteen hurahtanut friikki jo usemmalta vuosikymmeneltä. lisää infoa: väitöskirja. Helsinki 1925, ilmestynyt englannin kielellä nimellä The haunted castle : a study of the elements of English romanticism. E. P. Dutton, New York 1927, Gordon Press, New York 1974 wikipedia

Sitten ihmettelin Ilmari Kiannon susinarttu –kommenttia, jonka kuulin jo eilen 27.01.2018 juuri kun sisällisodan alkamispäivästä oli kulunut tasan sata vuotta, tuolla Akateemisen kirjakaupan tapahtumassa Suomen sisällissota 1918. Kanto kertoi Kiannon sanoneen kuinka – en nyt muista – likvidoida vai / ja steriloida susinarttuja, jotta eivät sikiäisi, lisääntyisi. Mitä moniavioisuuden kannattaja, korpikirjailija ja Kekkosen kanssa ryyppääjä tällaista sanoi. Mitä pelottavaa punaisissa itsenäisissä naisissa oli?



Ilmari Kianto halusi telottaa tietyn prosentin susinarttuja, punaisia naisia, etteivät he synnyttäisi uusia. Niin tai näin niin mies näkee naisen mahdollisena synnytyskoneena. Valkoisten etuoikeutettujen valkoisten miesten levittämissä huhuissa susinartut olivat muka seksuaalisesti kieroutuneita, verenhimoisia, tappamiskiihkoisia kuohitsijoita! Vaikka naisella olisi sarkahousut jalassa niin silti, Kanto sanoi, että siinä ylitettiin naisen raja.

Kianto paasaa wikipediassa: "Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä " julkaistu, jostain syystä, Keskisuomalainen-lehdessä 12. huhtikuuta 1918.


Tiedonantajan digitoitu artikkeli verkossa 
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja13.03.1928 
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja no 61

DIGI - KANSALLISKIRJASTON DIGITOIDUT AINEISTOT



Mutta miltä näytti alkuperäinen teksti? Ja julkaisu.... alusta?

Keskisuomalainen12.04.1918 Keskisuomalainen no 83 verkossa

DIGI - KANSALLISKIRJASTON DIGITOIDUT AINEISTOT:




ja translitterointi:
"Sopii tässä Hteydessa fnjrw: mifftl 'vt a säästää niitä »a i s i <t, joiden fofcrincn nöVee ja tietää edustaman kaikista raa'inta elementtiä kansateiäjiooa&ja? Zenkö tähden lyllin, että de oloat naisia, wta heitä jeni** tää? Mutta eikö ole ennakkoluuloa tai oikeastaan sangen lyhytnäköistä jättää rankaisematta juuri ne, jotka jo pelkällä perhelisäykselln wahwistawat loihollisen woimia. Eikö olisi oikeata tuoniiotaktiikkaa ottaa joku prosentti wihollisen toisestakin, sukupuolesta siten siveellisesti waikuttaakseen näiden kurjien ammattistsariin? Zudeiijahdissa kelpaa ilmalitauluksi juuri naarassun ehkä eunemimen kuin uros, silla - metsästäjä tietää, että naatassasi synnyttää yhtä valioia penikoita, joista on olewa ikuinen «vastus, on. että Tuomen kansalaissodassa punakaarti' lmset owat petoja, monet heidän naisistaa snunartwja, wieläftä uaarastiitereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistamat? On raskasta kirjoittaa näin julmia totuuksia, mutta tähtäysliuiojen täytyy mihdoinkin olla ielmiä. TäästettäVön wiat o n t a ra ukkaa - rangaistakoon iofa i s t a w a S t u u n a l a i s t a syyllistä. Olkoon tuomio lnlmt, ivirkastelu wain kiduttaa."


Luulin ymmärtäväni artikkelista, ja muualtakin, että kirjailijat, osa kirjailijoista ja muista taiteen tekijöistä oli valkoisten puolella, koska siellä oli mesenaatit, raha, valta, viralliset tahot, bättre folk. Ehkä piialla joka on 24/7 työssä alipalkattuna ja ylityöllistettynä, nöyryytettynä jne ole aikaa eikä ainakaan varaa teatteriin, kirjaan, oopperaan. Ehkä hänellä oli varaa eläviin kuviin ja työväentalon tansseihin.



Anneli Kanto on nyt oikeinkin pop ja niin pitää ollakin. Veriruusut -kirja ilmestyi vuonna 2008 ja yleinen kiinnostus oli vaatimatonta. Silloin, Nyt Veriruusut-kirjaa jonotetaan kirjastosta, monta on jonossa ennen minua. Haluttaisi se lukea ennen KOM-teatterin näytelmää jonka ensi-ilta helmikuun puolessa välissä.

Eilen 26.01.2018 näin Teatteri Avoimet Ovet näytelmän Erottaja 1917 1918 joka oli niin ikään Anneli Kannon käsialaa. Toissapäivänä näin näytelmän Kangastus 38 tuolla Kansallisteatterissa.

asiasanoja: Suomen sisällissota 1918, Suomen sisällissota

Kirjoitan lisää tuonnempana


 ”Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi”, julisti Ilmari Kianto huhtikuussa 1918 – Katso, miten Suomen kulttuurin jättiläiset jakaantuivat sisällissodan eri puolille:
Kirjailija Anneli Kanto halusi lukea kirjan 1918 punaisten naiskaartista – hän joutui kirjoittamaan sen itse:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.