Sillä lopulta tunsin olevani mukana ahtaassa tilassa, oikeasti pelottavassa pimeässä, jossa voi tapahtua mitä vaan, pimeys, pelko, paniikki, jonka näin myös visuaalisesti selkeänä. Olin sisällä tarinaa, ja samalla katsoin sitä kuin elokuvaa.
Polanskin "minuun ei uskota" kohtasi osin Argenton. Muistin 70-80-luvulta mustalla peitetyt raaputustaulut, josta raaputtamalla ilmestyi metallin sävyisiä kukkasia ja villiä viidakkoa ja ainakin yks tiikeri. Noita samettitauluja ei tässä mainita, mutta jotenkin joku ajatus sinne vei. Hyvin toimivaa jännitystä, ällötystä ja kauhua.
Viime vuosina mielisairaalakuvauksia ön ollut vähemmänkin, ja enämpi vankilatarinoita kuten Orange is the New black. Luin tämän Frankenstein terapiassa e-kirjan jälkeen, sekä Kuolemansynti e-kirjan jälkeen, jossa naamiot. Miten sitä valitseekaan lukupinoon...
#markohautala #kuiskaavatyttö #tammenkirjat #Storytel #ekirja
26.12.2020
J.K. Mieleen tuli myös Oskar Reponen jota luin 80-luvulla päivät pääksytysten, vaikka tässä kirjassa vain kerran mainittiin sana parapsykologia / parapsykologinen.
2025: laatua ei talkkunaa, laatua ei kalkkunaa,

My rating: 5 of 5 stars
27. kirja tänä koronavuonna oli Marko Hautalan Kuiskaava tyttö. E-kirja alkoi kalpeana, kaukaa, harson takaa, en tiennyt ensimmäisillä sivuilla, mitä sukupuolta ihminen oli, ja oliko tämä tehokeino, ja myöhemmin ehkä ymmärsin, miksi. Kuin raaputtaisin jääkukkaista klasia.
Jos Koirat eivät käytä housuja -leffassa oli keskiössä huono, traumaattinen isä, niin millainen isä, tai mies tässä oli, on. Itkevä tyttö -myytti on maailmanlaajuinen, viimeksi sellaisen näin Rakkautta ja anarkiaa festareilla. Kuiskaava tyttö on taas pelottavampi.
Sillä lopulta tunsin olevani mukana ahtaassa tilassa, oikeasti pelottavassa pimeässä, jossa voi tapahtua mitä vaan, pimeys, pelko, paniikki, jonka näin myös visuaalisesti selkeänä. Olin sisällä tarinaa, ja samalla katsoin sitä kuin elokuvaa.
Polanskin "minuun ei uskota" kohtasi osin Argenton. Muistin 70-80-luvulta mustalla peitetyt raaputustaulut, josta raaputtamalla ilmestyi metallin sävyisiä kukkasia ja villiä viidakkoa ja ainakin yks tiikeri. Noita samettitauluja ei tässä mainita, mutta jotenkin joku ajatus sinne vei. Hyvin toimivaa jännitystä, ällötystä ja kauhua.
Viime vuosina mielisairaalakuvauksia ön ollut vähemmänkin, ja enämpi vankilatarinoita kuten Orange is the New black. Luin tämän Frankenstein terapiassa e-kirjan jälkeen, sekä Kuolemansynti e-kirjan jälkeen, jossa naamiot. Miten sitä valitseekaan lukupinoon...
25.12.2020.
tammenkirjat, Storytel, ekirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.