maanantai 17. huhtikuuta 2017

2015: Riikka Stewen: Hugo Simberg - unien maalari

Riikka Stewen: Hugo Simberg - unien maalari. Kuvissa myös Ateneumin Tarujen kansat -näyttely. Sekä Taidekoti Kirpilän Piru kiikussa ja muuta mukavaa. The Magic North in Ateneum 22.7.2015.






Simbergin Piru kiikussa löytyy Taidekoti Kirpilästä

 #kirjaploki Hugo Simberg eräs lempparitaiteilijani:



Hugo Simberg Frost.jpg
By Hugo Simberg (1873 - 1917) - Onni Okkonen: DIE FINNISCHE KUNST, Wilhelm Limpert-Verlag Berlin 1943, Public Domain, Link
Hugo matkaa juutuupissa: Ja Twitterissäni:
Hugo Simberg - unien maalari #kirjaploki

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Kotimaisia naistenviihteen taitajia

Tämä kokoelma esittelee kronologisesti naisten lukemia viihdekirjoja, joita ovat kirjoittaneet etupäässä naiset. On vaikea keksiä nimeä, ehkä naistenviihde on kattavin. Koska se on naisilta naisille ja/tai naisista. Onko tämä rajaus seksistinen vaiko vain tarkka? Naistenviihde sisältää sekä romanttista kirjallisuutta että historiallista kirjallisuutta. Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu 1999.

Alkusivuilla mietitään samaa - miksi naistenviihde puuttuu tutkimuksista? Kirja julkaistu siis Princen vuonna 1999.... Tai ainakin tutkiminen on aloitettu myöhään.

Minusta on ihanaa että nainen saa sekä lukea että kirjoittaa mitä haluaa. Haluaisin lukea Martta Koskisen romanttisia tarinoita, joita hän kirjoitti nimimerkillä Maisu Koskio. Martta Koskinen oli siis viimeinen nainen joka teloitettiin Malmilla. Toistaiseksi. Ennen poliittisia ja yhteiskunnallisisa kirjoituksia hän kirjoitti mm romanttisia jatkokertomusta.

Tässä suurennuslasin alla suuri paikallinen kirjailija Väinö Kataja


Asiasanoja: kotimainen, naistenviihde, kotimainen kirjallisuus, kirjallisuus, BTJ Kirjastopalvelu 1999.

Kotimaisia naistenviihteen taitajia, Twitterissäni:


perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki

Välittömästi Martta Koskisen murhan eli teloituksen jälkeen katsoin Elisa Viihteen Aitiosta komean elokuvan Hella W, joka tosin löytyy myös DVD:nä hyllystä, sekä tietysti pokkarina! Hella Wuolijoki - myös sankariainesta! Bertolt Brecht varasti Wuolijoelta idean.


Enkä ollut vanki Enkä ollut vanki

Luen lisää:
Rouva Wuolijoki ja hänen vieraansa Brecht
" Iitin harrastajateatteri valmistelee kesäksi 2010 tositapahtumiin perustuvaa näytelmää Rouva Wuolijoki ja hänen vieraansa Brecht. Hella Wuolijoki emännöi 1920-luvulta lähtien Iitin Lyöttilässä Marlebäckin kartanoa, jossa näytelmäkirjailija Bertolt Brecht vieraili kesällä 1940 reilun kuukauden ajan. Hella Wuolijoki 22.5.2009 klo 11:57 YLE uutiset linkissä: "Hella Wuolijoen ystävä varoitti, että Brecht varastaa ideoita ja niin tapahtuikin. Esimerkiksi Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti -näytelmää on esitetty Keski-Euroopassa Brechtin kirjoittamana, vaikka sen on Wuolijoen ja Brechtin yhteinen teos. Tästä aiheutui erimielisyyksiä, jotka Wuolijoki antoi kuitenkin pian anteeksi ja pysyi Brechtin ystävänä loppuun saakka, kertoo Laila Seppä."



 Hella W elokuva 2011 trailereita Juutuupissa:

2017: Ompelijatar. Martta Koskinen. Sankari, toisinajattelija

Martta oli viimeinen Suomessa, Malmilla, teloitettu nainen. 1920-1940-lukujen noitavainot. Sankari, toisinajattelija, Ompelijatar Martta Koskinen. Suomi 100. Ville Suhonen: Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä. Wau, Martta Koskinen asui naapurissani. Talon seinässä ei ole laattaa. Toki Ompelijatar asui monessa osoitteessa. Seuraavia kuvauskohteita!
     Martta istui myös lääninvankilassa Katajanokalla, Skatalla, johon joko irvokkaasti tahi nerokkaasti on istutettu hotelli vankilan tilalle. Vankilassa, eikun Hotelli Katajanokalla on hyörinyt mm maailman kaunein Udo Kier puffaten Night Visions kauhuelokuvien festivaalia.

Ompelijatar elokuvan katsoin Teemalta ja digiboksista. Ääninä mm KOM-teatterin väkeä. Kiitos tästä myös Yle Teemalle. Maisu Koskio oli Martta Koskisen nimimerkki Juttutupa-lehdessä. Myös Martta kirjoitti viihdettä aluksi. Mikäs siinä. Tutkailin taas kotimaisia Naistenviihteen taitajia kirjaa vuodelta 1999, jossa Maisua ei ole. Kirjassa on mitä luultavammin vain kirjan kansien sisällä julkaistuja rakkauden kirjoittajia.

  Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä

”Tahdotko olla sinäkin sankari? Oletko valmis kaatumaan vapauden ja ihmisarvon puolesta? ” ”Millä puolella olet sinä?” ”En tiedä suurempaa kunniaa, kuin sankarikunnia ja sankarikuolema. Antaisin mielelläni henkeni sen kunnian saavuttamiseksi.” (nimim. Maisu Koskio Toveri-lehdessä 12.4.1918)

Maisu Koskio oli Martta Koskisen nimimerkki Juttutupa-lehdessä. @YleTeema #Ompelijatar dokumentti

Kuolemaantuomittu ompelija Martta Koskinen vetoaa presidenttiin. Ompelijatar dokumentti 

  • Luen lisää: Ville Suhosen kirjoituksia blogissaan: 99 vuoden legenda
  • Ompelijatar elokuva Martta Koskisen tarina
  • Katsoin lisää: Ville Suhonen Anna Kortelaisen haastateltavana. Ompelijatar Yle Areenassa linkissä
  • Huima Hertta, eppookki Hertta Kuusisesta, artikkeli YLEllä linkissä
  • Finna.fi: Martta Koskisen kirje sisarelleen.  Vuodenaikain myrskyt : kirjeitä, runoja ja proosaa 1930-60 -luvuilta. Hertta Kuusinen ; toim. Marja-Leena Mikkola linkissä
  • Finna.fi: Paakkanen, Mia. Julkaisussa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus s. 221-227. Martta Koskinen : elämä aatteen puolesta. linkissä
Juutuupissa trailereita ja puheita:

Twitterissäni:


 #Suomi100 #kirjaploki2017 #kirjaploki: "Ruumisauton näkeminen vie tuomittujen viimeisetkin toiveet pelastuksesta." Helsingin varuskunnasta lähetetty sotilaskomennuskunta pani täytäntöön 46-vuotiaan ompelijatar Martta Koskisen kuolemantuomion Malmin ampumaradan takana 28.9.1943 klo 6:00. Hänestä muistetaan yleensä nämä viimeiset hetket. Vesijärven tyttö kasvoi kahtia jakautuvassa hämäläispitäjässä, vihkiytyi jo nuorena aikansa vasemmistolaisuuteen, tutustui vankilassa Hertta Kuusiseen, auttoi sodasta kieltäytyneitä ja piilotteli kommunisti Yrjö Leinoa. Mutta miten hänestä tuli kuolemaantuomittu? Ompelijattaressa Ville Suhonen marssittaa Martan myötä esiin koko etsikkoaikansa elävän Suomen armottoman poliittisen ja henkisen ilmapiirin. Ville Suhosen dokumenttielokuva Ompelijatar (2015) sai Jussi-palkinnon. Upeasti kirjoitettu Ompelijatar tuo esiin syvästi tutkittuja tietoja, jotka jäivät elokuvan ulkopuolelle ja joita Suhonen on saanut tietoonsa sen valmistumisen jälkeen.

Antero Heikkinen: Paholaisen liittolaiset

Hankin tämän dokumentin 1990-luvulla. Noitavainojen jäljillä pyörin taas kerran Tukholmassa, Häxprocesser i Stockholm, Sverige. Noitavainot Tukholmassa. noitavaino, noitavainot, noita, noituus, Tukholma, Häxprocesser, Stockholm, Sverige, witch hunt, witch, witches, witchcraft. Söderissä on synkkä histuuria.
      Otsikko Paholaisen liittolaiset, Numerot 1640–1712 Historiallisia Tutkimuksia Kirjoittaja Antero Heikkinen Kustantaja Suomen historiallinen seura, 1969 Pituus 394 sivua Antero Heikkinen: Paholaisen liittolaiset:


Paholaisen liittolaiset: Noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla
Paholaisen liittolaiset: Noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712)

Daniil Harms: perinpohjainen tutkimus

Tämä ei ole perinpohjainen bloggaus. Laitan tänne vain sykähdyttäviä kirjoja joita ei ole syytä unohtaa tai jättää noteeraamatta. Joulupukki tuo  ennen joulua - ja joskus joulun jälkeenkin - hurjia venäläisiä kirjoja. Joululahja! kirjaploki Daniil Harms: perinpohjainen tutkimus


Perinpohjainen tutkimus Perinpohjainen tutkimus

#kirjaploki #DaniilHarms #perinpohjainenTutkimus

Sadomasokistinen dekadenttinen eli ihana Angelika

Kun nämä elokuvat tulivat televisiosta 1978 ei mikkään ollut enää ennallaan! Yltiöromanttinen dekadenttinen historiallinen barokkimainen sadomasokistinen barokin ajan  Angelika on Sergeanne Golonin kirjoittama upea sankari. Nainen joka pärjää vaikka missä! Historiallinen romaani, viihderomaani, seikkailuromaani. Kohtalo heittää Angelikan monelaiseen heinälatoon, barokkilinnaan, rosvojen luolaan alamaailmaan, keskelle hovijuonittelua. Kuningaskin hyppii hänne perässään. Angelika eroaa moderneista eli nykyajan sankareista sillä, ettei hän osaa jiujitsua eikä krav magaa. Täten Angelika eroaa Diana Gabaldonin romaanin Muukalainen, Matkantekijä sankari, aikamatkaaja, sassenach Claire Randall.
    En tähän hätään löytänyt Angelikan kirjoja joita on useampia painoksia, paperikansin tai vain turkoosein kangaskansein. Angelika DVD-elokuvia löytyy circa 8 h 19 min...


Angelika ja demoni Angelika ja demoni
Angelika ja varjojen salaliitto Angelika ja varjojen salaliitto

Yle muistikuvaputkessa rouva Ruutu vastaa Angelika-kysymykseen linkissä

Kirjasammon Angelikat:
Angelika
Angelika, sarjan eka kirja:
"Tarunhohtoinen Angelika, enkelten markiisitar, saapuu jälleen – nyt 21.painos!

Nuori, lumoavan kaunis Angelika kokee huimaavia seikkailuja 1600-luvun Ranskassa. Yhtenä hetkenä hän on rikas kreivitär ja pienen pojan äiti, seuraavana jo vainottu ”noidan vaimo”, joka joutuu etsimään turvaa Pariisin rikollismaailmasta. Älyllään ja tarmollaan hän raivaa lopulta tiensä takaisin rikkaiden ja ylhäisten joukkoon ja itsensä Aurinkokuninkaan, Ludviq XIV:n hoviin.

Angelika on vastustamaton: puoliksi enkeli, puoliksi paholainen – täydellinen nainen!
(takakansiteksti v. 2003 painoksesta"

Angelika ja demoni:
"Angelika on löytänyt puolisonsa ja onnensa Uudesta maailmasta, mutta on tahtomattaan tullut syvästi loukanneeksi Joffreyn luottamusta. Ja nyt, heidän vielä horjuessaan rikotun keskinäisen luottamuksen rauniolla, omituinen haaksirikko heittää heidän tielleen naisen, joka on syntynyt kylvämään epäilyksiä ja levottomuutta, himoja ja salaista häpeää…
Uuden maailman uskonsodat ja eri siirtokuntien taistelut tuovat vaaroja myös Angelikan tielle. Tuossa kaaoksessa versovat veriset kapinat ja alhaiset salajuonet, jotka omituisesti tuntuvat keskittyvän lumoavan herttuatar de Maudbourgin demoniseen hahmoon. Oliko tuo nainen lumonnut Joffreyn? Oliko hän tietorikas, jalo ihminen – vaiko paholainen, joka salassa kylvi kuolemaa? Askel askeleelta Angelika ponnistelee kohti totuutta, joka voi tuoda hänelle takaisin rakkauden ja luottamuksen – taikka viedä häneltä kaiken…
(takakansiteksti)"

Sergeanne Golon wikipediassa

Historialliset romaanit Kirjasammon litania linkissä

Historialliset romanssit Helmetin litania linkissä

Tässä alla Angelika-elokuvien makeimpia paloja: arpiposkinen Joffrey, irtoripset ja mitkä puvut - silloin kun pysyivät päällä

 

Lucrezia Borgia on niin hottia luettavaa että kannet hajoo..

Nyt jos koskaan kaipaan lukurauhaa! Äärettömän kaunis kirja, luin tämän joskus aikoja sitten. Lucrezia on upeita historian hahmoja - koska hän on nainen, mahtinainen, rikas nainen, ylhäinen nainen niin hänet on tietenkin demonisoitu - kuten Katariina Suurikin ja Messalina ja Elisabeth Bathory - historian kirjoituksissa joka on ollut patriarkaatin pönkitystä. Pöh.
     Tv sarjassa Borgiat sen sijaan on sekä Lucrezia että Cesare oli vesitetty, esitetty täysin väärin!
     Mary Lavater-Sloman: Lucrezia Borgia ja hänen varjonsa romaani on niin hottia luettavaa että kannet hajoo.. Luin tämän Angelikan jälkeen. Lucrezia ja Cesare ovat ehkä vaikuttaneet Game of Thrones kirjasarjan Valtaistuinpelin sisaruksiin Cersei ja Jaime Lannister.



Lucrezia Borgia und ihr Schatten Lucrezia Borgia und ihr Schatten

Luen lisää: Amerikkalaistutkimus palautti Lucrezia Borgian maineen
" Myrkyttäjättärenä ja pahan naisen perikuvana historiaan jäänyt Lucrezia Borgia oli syytön puolisonsa kuolemaan ja muutoinkin paljon mainettaan parempi, kertoo tuore tutkimus. " YLE uutiset Kulttuuri 13.1.2009 klo 13:18

Minua nauratti: oho - Lucrezia Borgia kohtaa KickAssin! vain elokuvassa Anna Karenina ;)

Avainsanoja: kirjaploki, elämänkerta, historiallinen romaani, lukurauha 

#LucreziaBorgia,

Alkuperäinen Liisa Ihmemaassa käsikirjoitus kuvituksineen

Luin sunnuntaina Alice in Wonderland e-kirjaa englanniksi, mukana myös kuvitus. Oh dear, oh dear. Meitä kaikkia juoksuttaa valkoinen, säikky kani, ahistus. Alkuperäinen Liisa Ihmemaassa käsikirjoitus kuvituksineen. Open Culturen linkki. Tässä myös muita versioita.

Minulla on ties montako versiota kirjasta. Mutt sitten tulee Crispin Glover pelikorttisotilas Stayne & heittää Liisan upeaan, synkkään vankityrmään.. Tämä Liisa ihmemaassateos on vähintäänkin vesitetty ja nyt on vedetty mutkat suoriks: haitarin muotoinen lastenkirja ilman lähdekritiikkiä. Olen niin pettynyt kun Crispin peruutti Uppsalan keikat ;(

Joulupukki toi pyynnöstä kalliin värityskirjan ( noin 12,95€ ) jota ei raski värittää! Tässä kuvana:



Kirjat kulkevat mukana, muuntuvat, saavat tulkintoja.. Tässä kevyin, kiltein Liisa:
Oman lisänsä tuo Tim Burtonin versiot tarinasta. 


 #Liisaihmemaassa #kirja #books

torstai 13. huhtikuuta 2017

Kirjojen Suomi YLE Areenassa: 9 Eläinten oikeudet

Upea kavlakaadi tärkeimpiä kirjailijoitamme tärkeiden, humaanien asioiden äärellä. Kiitämme. Kirjojen Suomi YLE Areenassa: 9 Eläinten oikeudet. Tsekkaa lisää verkosta linkistä.













Kirjojen Suomi YLE Areenassa: 9 Eläinten oikeudet


Kirjakauppa Samuel French UK‏ sulki ovensa 187 mukavan vuoden jälkeen. Nyyh

Sen sijaan kirjakauppa Samuel French UK‏ sulki ovensa 12.04.2017 Samuel French UK‏ @SamuelFrenchLtd 12. huhtikuuta: " 187 years ago, we opened our bookshop doors. Today, we close them. Please share your memories of the shop with us "

Rosebudin mainio kirjakauppa säikähti

naamakirjassa kun viereen nousi Lidli ;) Rosebudin mainio kirjakauppa säikähti



Rosebudin mainio kirjakauppa säikähti: Juutuupissa:

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Teo Sorri: Päänoita Pistokoski. Ja Noita Pistokoski arkistoissa

Muistan Pistokosken legendan 1980-luvulta. Iisakki se oli vasta hurja noita, joka ajoi kirkon lävitse, reki on säilytetty museossa! Lapin noitia, Lapin noita, parantaja. Avainsanoja: Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko, Iisakki Pistokoski,  Pistokoski, Teo Sorri: Päänoita Pistokoski, Päänoita Pistokoski. noita Pistokoski, Lapin noitia, Lapin noita, parantaja.

Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko


Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki -sivustolta, Tornion kaupungin kirjasto
Flickeristä löytyypi tämä höyrykaappi:  Pistokosken höyrykaappi, Tornio
Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi.

Maanviljelijä Iisak Pistokoski oli maanviljelijä, joka taisi myös erilaisia taika- ja parannuskonsteja. Hän osasi mm. valmistaa kasveista lääkkeitä. Pistokoski hoiti kuvan höyrykaapilla mielisairaita, kaatumatautisia ja reumapotilaista.

Teksti: Henri Nordberg, Tornion kotiseutuseura ry:Pistokosken höyrykaappi, Tornio


Tornion kaupunginkirjaston sivuilta luettelo:

" Teokset:
Iisakki Pistokoski 1841-1902. (Tornio) 2009, moniste
Oukka, Arvid: Tornionlaakson kansanperinnettä, osa 7. Tornio 1981
Niskanen, Leena: Liakan laitumilla: Liakan kylä historian ja perimätiedon valossa.
                            (Liakka) 1984
Vuento, Pertti: Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta. Tornio 1994
Vuento, Pertti: Raumon wirtojen warsilla : historiaa ja perimätietoa. Tornio 1986
Vuento, Pertti: Vojakkala -  pirkkamiesten kylä: historiaa ja perimätietoa edesmenneiden
                        sukupolvien muistoksi. Tornio 1990
Toratti, Virpi: Se oli noitasta aikaa – kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion
                      seudulla 1800-luvulla. Teoksessa Tornionlaakson vuosikirja 1998.
                     Tornio 1998
Toratti, Virpi: Folktro och magi i Torneådrakten under 1800-talet.
                     I boken Tornedalens årsbok 1998. Tornio 1998

Artikkelikopiot:
Hiltunen, Juhani: Noita, joka reellä kirkon läpi lensi.  Pohjolan Sanomat  5.4.2004
Kenttä, Hannele: Isak Pistokosken maine kansanparantajana elää. Pohjolan Sanomat 12.3.2009
Iisakki Pistokoski, alatorniolainen kansanparantaja ja tietomies.  Länsiraja  21.6.1970 ja 10.7.1970 : nrot 24-27 "


TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". 

Jokamiehen ja noidan magian käyttö Tornion seudulla 1800-luvulla.Pro gradu-tutkielma, 89 s.

"Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan tavallisen ihmisen ja noidan magian käyttöä Tornion seudulla viime vuosisadalla. Työssä perehdytään magian käyttötarkoituksiin, käyttötapoihin, näyttämöihin ja välineisiin, sekä suomalaiseen tietäjälaitokseen ja torniolaisiin noitiin erityisesti: heistä tarkemmin käsitellään Alatornion viimeisen suuren noidan lisak Pistokosken hahmoa."

'"Kirjallisuuden lisäksi lähteenä on käytetty Tornion maakuntamuseossa säilytettävää vuonna 1955 tehtyä lisak Pistokoskea käsittelevää nauhoitusta ja samaan aiheeseen liittyvää esitelmää."

8. VELHONVIKASET: kuuluisia Tornion seudulla vaikuttaneita noitia 72 8.1 Iisak Aabrahaminpoika Pistokoski

1533. TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". linkissä

Kansalliskirjasto - Arto: Se oli niin noitasta aikaa : kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla

Artikkeli
Toratti, Virpi Julkaisussa Tornionlaakson vuosikirja 1998, s. 159-196
Kieli: suomi
Luokitus:
Uskontotiede (udk 29)
Kansantavat (ykl 49.26)
Okkultismi. Spiritismi. Henkimaailma (ykl 15.9)
Suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnot ja mytologiat (ykl 29.2)

Aiheet:
Pistokoski, Iisak.
kansanusko → Tornio → 1800-luku
magia
noidat
tietäjät
loitsut
taikausko
taruolennot
kansanlääkintä
magia → kansanusko → Lappi
Tornio
Tornionjokilaakso
Kansalliskirjasto - Arto linkissä

Toratti, Virpi Folktro och magi i Torneåtrakten under 1800-talet 1998 Toratti, Virpi Se oli niin noitasta aikaa kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla


#Pistokoski, #kirjaploki

Teo Sorri: Noita Tilja

Ennen wanhaan, ei kauaakaan sitten, noitia tarvittiin Torniolaaksossa kun oltiin kiipelissä tai pulassa. Noidat pystyivät siihen, mihin tavallinen ihminen ei. Meillä oli useita noitia, tietäjiä, ja parantajia. Nämä kaikki olivat miehiä. Noita Tilja on myös paikallinen Houdini, jolla oli yliluonnollisia kykyjä!
   
Teo Sorri: Noita Tilja. Kirjasta Nuuskakairan tarinoita. Tarinakokoelma, novellikokoelma.

Avainsanoja: Noita Tilja, noita, Tilja, Lapin noita, Lapin noidat, kansanperinne, Lapin noitia, parantaja, tietäjä, folklore, yliluonnollinen, yliluonnollisia kykyjä!
Noita Tilja mainitaan myös hesaruin tiedesivulla luola-artikkelissa:

" SKS:n kortiston mukaan luolia onkin käyttänyt piilonaan melkoinen porukka: metsästäjiä, pontikankeittäjiä, sotapakolaisia, käpykaartilaisia, desantteja, partisaaneja, vakoojia, tiedustelijoita ja sissejä.

Oma joukkonsa olivat kuuluisat rikolliset, esimerkiksi suurvaras Sika-Kyösti, metsärosvojen päällikkö Pahka-Ruuskanen ja rahanväärentäjä Talviais-Erkki.

Lisäksi luolia hyödynsivät shamaanit ja tietäjät, vaikkapa Noita-Eskelinen, Velho Finni, Iisakki Pistokoski ja Tilja.

Kertomusten onkaloissa majailee myös liuta mielikuvitusolentoja, kuten piruja ja pikkupiruja, vuorenväkeä, maahisia, jatuleita, kalevanpoikia ja jättiläisiä."

Tällainen on Suomen luolien kuningas: eteinen, sali, kellari ja 14 metriä pudotusta
Torholan ja muiden luolien kartoittajat aloittivat työnsä kansanrunousarkistosta. hs/tiede



#kirjaploki, #täysnoita

Martti Haavio: Suomalainen mytologia

Tuttu kirja, avattu, luettu, koettu. Suomalainen mytologia by Martti Haavio  Martti Haavio: Suomalainen mytologia


Suomalainen mytologia Suomalainen mytologia

Teo Sorri: Haukkavaaran piru

Teksti kirjasta Nuuskakairan tarinoita, 1990 Kemin Painotuote Oy.. Miksi joissakin rakennuksissa, metsäkämpissä on visto olo... Paikallinen räyhänhenki ei anna matkamiehen nukkua, miksi? Voi olla laajalle levinnyt homma, riitti, kuka uskaltaa nukkua kummitustalossa...
     Avainsanoja: tarina, tarinan kertojia, Lappi, Torniojokilaakso, Torniolaakso, pohjois-Suomi, yliluonnollinen, folklore. Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita. Teo Sorri: Haukkavaaran piru

Nuuskakairan tarinoita Kirjasampo



Kirjan takakansiteksti: " uvaus
Ihmisen aika on vaellusta maailmassa, josta tarinat luovat kuvaa: menneisyys ja nykyisyys ja tulevaisuus värittävät sen ja näkymätön mutta aistittaa kietoutuu kaikkeen. Kertomukset saavat tunnelmansa luonnosta ja siihen liittyvistä mielikuvista ja kuvitelmista, kuvittelusta.
Teo Sorri on luonut kokoamiensa haastattelujen ja omien kokemustensa pohjalta kirjan, jossa Nuuskakaira ja sen ihmiset saavat erämiehen elämänläheisen kuvauksensa.
Nuuskakairan tarinoita –teoksessa on asutukseen, metsästykseen, salakuljetukseen, ihmiskohtaloihin ja rippikouluun sekä noituuteen ja kummituksiin ynnä vankileireihin ja kaikkeen Nuuskakairan maailmaan liittyvää. Luonto ja ihminen siinä pitävät yhtä. Keverin Matti ja Kvistin Eino, Kenttä Pekka ja Ranisen Matti ja Anni-raukka ja monet muut nuuskakairalaiset ilmestyvät kirjan sivuilta luoksemme.
Nuuskakairan maailmaa tarkentavat ja syventävät Lapsenitkunlammen, Virkamaankankaan pommien, lentävän keuhkotaudin ja Vaarajärven vanhan kartanon isännän rijuureissun sekä jääkärien etappiteiden kuvaukset. Lähikuva on piirteikäs.
Teo Sorrin kertomukset ovat lämminhenkisiä. Niissä on selkeä kansantarinan perinne. Kieli elää luontevasti: kertojille ominainen puhe on säilytetty hyvin, vaikka murre ei varsinaisesti olekaan näkyvissä mutta murteenomainen poljento on. Näin korostuu kotiseutu ja sitä tietä kotiseudun- ja isänmaanrakkaus.
Nuuskakairan tarinoita – kirja elävöittää Ylitornilta pohjoiseen ja etelään ulottuvaa aluetta, luonnehtii maisemaa ja ihmisiä ja antaa käsityksen Lapin läntisestä kairasta. Teos kertoo ilmeikkäästi Nuuskakairasta paitsi alueen asukkaille myös ulkopuolisille. Kirja on hyvä opas nykypolvelle, koululaisillekin, ja ennen muuta tuleville sukupolville.
Teo Sorri on Nuuskakairan tarinoihin kirjannut sellaista kulttuuria, joka on ollut katoamaisillaan ihmismuistista. Kirja on hieno ihmistä ja luontoa kunnioittava eepos, itsessään kulttuurihistoriaa. Teo Sorrin teoksen arvo ajan myötä kasvamistaan kasvaa.
Ihmisen aika on vaellusta. Nuuskakairan ihmisten vaelluksen tarina Teo Sorri on merkinnyt kirjassaan kiinnostavaksi tuokioksi, eläviksi hetkiksi, sydämestään.
(takakansiteksti) "
#piru #kirjaploki

Hannele Klemettilä: Keskiajan julmuus

Kirjassa keskityin muutamaan sivuun, yleisesti noituuteen sekä lappalaiseen tasi suomalaiseen noitaan, joka on langennut loveen. Hän on lappalainen tahi suomalainen noita.  Kaiverrus, kuva Olaus Magnuksen kirjasta vuodelta 1555.
      Hannele Klemettilä: Keskiajan julmuus. Olaus Magnuksen kirja 1555
Avainsanat: noita, noidat, noitavainot, noituus, Noitavasara, Hannele Klemettilä, Keskiajan julmuus, keskiaika, Olaus Magnus, langeta loveen:

Keskiajan julmuus Keskiajan julmuus      

Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset





Sea serpent.jpg
Public Domain, Linkki

#kirjaploki, Klemettilä: Keskiajan julmuus.

Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi HBOn sarjana

Pääosassa Elisabeth Moss. Hbonordic lupaa nannaa ja naisvihaa: " The Handmaid's Tale: Uutuussarja ensi-illassa 26.4. alkaen Margaret Atwoodin tieteisromaaniin perustuva The Handmaid’s Tale on lähitulevaisuuteen sijoittuva kertomus Gileadin totalitaristisesta yhteiskunnasta, joka aiemmin tunnettiin Yhdysvaltoina. Tässä dystopiassa hedelmälliset naiset, kuten päähenkilömme Offred (Elisabeth Moss), on orjuutettu synnytyskoneiksi valtaapitäville. The Handmaid's Tale saa ensi-iltansa 26.4. alkaen osoitteessa hbonordic.com. "

Orjattaresi Orjattaresi

 The Handmaid's Tale (TV Series 2017– ) - IMDb 

 




 avainsanoja: Orjattaresi, Romaani, Margaret Atwood, feminismi, skifi, dystopia, naisviha. Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi HBOn sarjana