Miksi vain valkoisten naisten katoamiseen käytetään resursseja. Aloitin kirjan, miltei tsekkasin kirjailijan sivut. Hän on ammatiltaan rikosasianajaja... Voi sopia haasteeseen luetko vain valkoihoisten kirjoittamia kirjoja. Matheson on uusi tulokas, kirja voitti kilpailun ja oikeuksista tapeltiin... verisesti. Jos tämä on kirjasarjan alku, niin mikä ettei minisarja sopisi hyvin. Mutta onko Pringlesillä suola & vinegar sipsejä?
Päähenkilö A. Henley joutuu todistamaan asemansa usein. Kun Uhrilampaissa 1988, 1991 C. Starling joutuu todistamaan ammattitaitonsa seksitisellä alalla, ja kokemaan monenlaista työn sabotointia, hiljentämistä ja seksuaalista häirintää, niin Henley 2020-luvulla joutuu kokemaan vielä enemmän, rasismin vuoksi. Epäilyksen polttopisteen Tennysonin lailla hän kuitenkin on nainen, johtaja, komisario, arpinen posttraumaattinen uhri, selviytyjä, (mutta myös äiti, vaimo, ihminen, jonka pitää selviytyä monella tantereella, kun isänsäkin linnouttautuu kottiinsa.) sarjamurhaaja Olivier on viehättävä hirviö, myös hänellä on taustansa kuten Hannibalillakin. Miltei jo näen kuka häntä näyttelisi. Vaikka tosi toki karmivana kirjana toimii.
20.01.2021.
#sarjamurhaajakeissi #Palapelimies #NadineMatheson @likekustannus #kirja #kirjavuoteni2021 #kirjavuoReni2021 #romaani #dekkari #rikosromaani
