torstai 18. heinäkuuta 2024

Luetut kirjat 48/2024: Stephen King: Mersumies

Luetut kirjat 48/2024: Stephen King: Mersumies, Tammi 2016. Sähkökirjana Nextoryllä. Suomentajana Ilkka Rekiaro. Sarja: Bill Hodges & Holly Gibney, osa 1. Aloitan 23.01.2024. Lukukeskissä 01/2024: 

Kingin mersumies-trilogian aloitus. Alkuperäinen julkaisuajankohta: 3. kesäkuuta 2014. Seuraaja: Etsivä löytää. 

Sovitukset: Mr. Mercedes (2017) tv sarjan kolme kautta on vielä hetken nähtävissä Prime Videon suoratoistossa.

Ehdin kyllä lukea ensi Hollyn sekä tarinakokoelman.

Suomennettu kaunokirjallisuus, Jännitys. 

Luin loppuun 18.07.2024.

Kirja, kuten sarjakin, alkaa kohtauksella, jossa työttömät ja epätoivoiset, köyhät värjöttelevät, jonottavat suurena laumana, kylmässä yössä edessään rakennus, jonne sisään astuessa saa moni työpaikan. 

Joillakin nuorilla yh-äideillä on imeväisikäinen mukanaan koska ei ole varaa lapsenvahtiin. Ihmiset odottavat, toivovat. Sitten sarjamurhaaja mersumies ajaa heidän päällensä. 


Juuri nyt en kestäisi olleenkaan miehiä jotka ajavat jalankulkijoiden päälle niin tässä romaanissa kuin oikeassa elämässä. Mikä teitä äijiä vaivaa kun haluatte tappaa ihmisiä turhilla, saastuttavilla pikkuautoillanne? Myös tosielämässä. 

Jatkan kuitenkin lukemista. 

Myöhemmin eläköitynyt rikosetsivä Bill Hodges katsoo tosi tv:tä, sosiaalir/nkk/a, jossa mustasukkaiset bimbot kaivavat toistensa silmiä päästä tekokynsillään. Koska haluavat saman miehen. 

Bill muistaa ajan ennen verkkoa, siis internetiä, jolloin oli bum fighting*, pummitappeluita, joihin ällöt "rikkaat" empatiakyvyttömät ihmiset palkkasivat köyhiä, asunnottomia tms helppoja kohteita taistelemaan keskenään. Myös naisia juhla-asuissa oli katsomassa. Eteneeköhän King kirjoittajana kohta gladiaattoreihin. 

Vasta aloitin, emme ole yliluonnollisessa, vaan tässä kovassa maailmassa. Tämä on dekkari ja jännäri. Ei ihan kehäraakki kyttä haluaa saada asian ratkaistuksi, mapin kiinni, murhaajan vastuuteen. Koska murhaaja hätyyttelee häntä. 

Sitä haluaa lukiessa mennä toiseen maailmaan, pois tästä. Mutta toisaalta tämä romaani on realistisempi. Suomeksi siis julkaistu jotain 2016. En tiedä, miksi jäänyt lukematta, jonoon. 24.01.2024.

Kohta alkaa olla kurkkua myöten täynnä alkoholisti poliiseja. Mahtuuko mukaan yksi. Mitä se kertoo. 

*) = " Tämä ohjelma on samanlainen sillä erotuksella, että sitä rahoittavat laihdutuspillerit ja vakuutusyhtiöt, joten Hodges otaksuu tappelijoiden (sillä tappelijoitahan he ovat, vaikka juontaja kutsuu heitä vieraiksi) saavan taskuunsa hiukan enemmän kuin kolmekymppiä ja pullon brenkkua. Eikä ohjelmaan ilmaannu poliiseja keskeyttämään touhua, koska tämä on yhtä laillista kuin lottoaminen. " Lainaus kirjasta 

Billin normipäivän (kenties itsetuhoisine ajatuksineen roskatv:n äärellä) keskeyttää postintulo. Lattiallensa kolahtaa kirje sarjamurhaajalta: 

----" minä olen yksi niistä harvoista, joita ette saanut kiinni. Olen itse asiassa se mies, jota lehdistö päätti kutsua

a) Jokeriksi

b) Klovniksi

tai

c) Mersumurhaajaksi.

Viimeksi mainittu on minulle eniten mieleen. "



Lainaus kirjasta: 

" Kun katsot syöveriin, Nietzsche kirjoitti, syöverikin katsoo sinuun. "

Joissakin Nietzschen lainauksissa suomennoksena on kuilu.


En ehtinyt lukea kirjoja ennen kuin Primen tilaus loppui, ja sarja kenties poistettiin. Mutta luen kirjat kun ehtii, ja sarjan katon myöhemmin jos joskus tupsahtaa.

Jatkan 16.-18.07.2024 alkaen Storytelistä. 

Mutta mikä on kuilu, kirjassa ollaan Ameriikassa, ja on syvän taantuman aika, eläköitynyt poliisi, joka harkitsee päivänsä päättämistä, ehkä, tylsistyy tosi-tv:n äärellä. Mutta äänen saa myös murhaaja, tuo inho mersumies joka painaa kahta duunia kustantaakseen opintonsa, hän lähestyy kolmekymppisiään, äitinsä on juoppo, ja paljon muutakin traumaa ja inhaa on takana lapsuudessa. Taantumassa poistetaan myynnistä dvd-elokuvat, fyysiset tallenteet, koska on Netflix, ja harva enää ostaa elokuvia kotiin. Pomon mielestä se on Obaman syy. 

Arkipäivän rasismi ja kolonialismi, stereotypiat toimii yhtenä alajuonteena naapurilähiössä, eihän ole pitkäkään aika orjuudesta eikä rotuerottelusta tai segregaatiosta, varsinkaan eläkeläisillä. 

Mutta myös nuoret valkoiset miehet, tai ainakin tämä yksi valkoinen nuori mies, murhaaja, massamurhaaja, kuten eläkeläisnaapurikin, mielessään toruu kun entisen kytän Hodgesin nurmikko rehottaa, että nurmikkoa leikannut tummaihoinen Jerome on laistanut tuunistaan, jättänyt tekemättä. Apupoika Jerome on hyvännäköinen ja -tuulinen paidaton komistus ruohoa leikatessaan, ja hänellä on uusi tyttö joka viikonloppu... Näin ajattelee yksinäinen susi, valkoinen incel neitsyt massamurhaaja kateellisena. 

Tosin vihaan ilmaisua "yksinäinen susi" 🐺 koska se ei pidä paikkaansa, susi on laumaeläin. Kun valkoihoinen äärioikeistolainen incel poika/mies ampuu, niin voi käyttää ihan oikeita termejä.

Toisaalta tummaihoisen miehen eksotisointi/erotisointi.


Eivätkö ameriikkalaiset kävele, pyöräile, käytä julkisia, ajele bussilla, ratikalla, metrolla. Tai miten nyt pikkukaupungissa liikutaan. Tuntuu, että kaikilla on auto, paitsi eläkeläisillä naisilla. Auto kertoo omistajastaan, kuka on kyttä, kuka eläköitynyt kyttä. Onko tämä tavallaan länkkäri, western, kaikkine peltilehmineen. 

Miehet ajavat pikkuautoillaan baariin ja juovat alkoholia. Hm.

Viitataan Vihan hedelmiin. Onko tämä kolmas lama, jo. Taantuma.

Alun kuvauksen nuori äiti toi mieleen Dorothea Langen valokuvaaman klassisen valokuvan Siirtolaisäiti (Migrant Mother) jossa on Florence Owens Thompson ja hänen lapsiaan Kaliforniassa 1936. Muistaakseni kuvaa käytettiin Suomen Pankin Rahamuseon näyttelyn julisteessa, joka hulmusi kankaisina lippuina, pieninä banderolleina ratikkapysäkillä seistessäni 2016. Näyttelyn aihe oli 1930-luvun lama (suuri lama, Great Depression).


King myös ironisesti viittaa kauhuromaaneihinsa ja niistä tehtyihin filmatisointeihin:

... " ihan kuin poliisit olisivat odottaneet ison harmaan auton käynnistyvän itsestään – kuten se vanha Plymouth siinä kauhuelokuvassa – ja yrittävän karata." (lainaus kirjasta, sivu 81)

”Helkkarin kammottava. Satuitko taannoin katsomaan tv-elokuvaa siitä viemäriklovnista?” (lainaus kirjasta, sivu 83)

Ovathan Christine - tappaja-auto ja Se klassikkoja.


Bill saa vinhaa vetoa tutkimuksiinsa kun tarina muuntuu noirimmaksi uuden femme fatalen ilmestyttyä. Tavallaan.

 




Esittely 

" 2015 Edgar-palkitun trilogian avaus!

"Mersumies on yllätys. Tiivis trilleri, jossa on dekkarin aineksia. Ei mitään yliluonnollista. Kimppuun hiipivä pimeys on arkista laatua, sitä kaikkein pahinta." The Globe and Mail

"Tuhat varmaa työpaikkaa!" kaupunki lupaa. Lukemattomia työttömiä, jotka aamuyön harmaina tunteina jonottavat niitä kadulla. Varastettu mersu, joka törmää heihin tahallaan. Kahdeksan kuollutta. Tappaja pakenee. Kuukausia myöhemmin eläköitynyt rikosetsivä Bill Hodge6s saa kirjeen. Mersumieheksi itseään kutsuva tappaja haluaa keskustella hänen kanssaan Sinisen sateenvarjon alla -nimisellä chattisivustolla. Hodgesin on suostuttava, vaikka tietokoneen käynnistäminen on kuin avaisi ikkunan omaan elämäänsä. Kuka tahansa voi kurkistaa sisälle."

#mersumiestrilogia #mersumiesromaani #trilogia #stephenking #lukukeskissä2024 #lukujonossa2024 #kirjavuoReni2024 #kirjavuoteni2024 #kirjavuosi2024 #books #reading #kirjat #lukeminen #kauhu 



https://www.instagram.com/p/C2dLzdXtCCc/?igsh=YXVveno2c3E2YTFn


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.